Ratsastusterapia selkäydinvammaisen fysioterapian lisänä -tapaustutkimus
Puustinen, Kaisu; Nenonen, Sara (2012)
Puustinen, Kaisu
Nenonen, Sara
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060111166
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060111166
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää selkäydinvammaisen sekä hänen ratsastus- ja fysioterapeuttiensa kokemuksia ja havaintoja ratsastusterapian fyysisistä ja psyykkisistä vaikutuksista. Työ tehtiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, koska pidimme sitä parhaimpana keinona tuoda esille kuntoutujan subjektiivisia kokemuksia. Tiedon-hankkimiskeinona käytimme puolistrukturoitua haastattelua. Tavoitteena oli lisätä omaa tietämystä aiheesta, ja nostaa esille ratsastusterapian merkitys nimenomaan aikuiskun-toutujalle, jonka vamman tila on vakiintunut. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että henkilö on kokenut hyötyvänsä ratsastusterapiasta esimerkiksi siten, että alaraajojen spastisuus on vähentynyt välittömästi ratsastusterapian jälkeen. Pidemmällä aikavälillä niin kuntoutuja kuin hänen terapeuttinsakin ovat havainneet vartalon hallinnan ja tasapainon kehittyneen. Tätä ei kuitenkaan voi laskea yksinomaan ratsastusterapialla saavutetuksi eduksi, sillä terapia on ollut epäsäännöllistä. Tutkimuksessa selvisi, että kuntoutuja on motivoitunut terapiaan ja kokee sen mielekkääksi. Myös terapeutit toivat esille motivaation tärkeyden tuloksellisen terapian saavuttamiseksi.
Opinnäytetyöstämme saadut tulokset ovat samansuuntaisia aiemmin tehtyjen selkäydinvammaisten ratsastusterapiaa koskevien tutkimusten kanssa. Koska pystyimme tutkimaan vain yhden selkäydinvammaisen kokemuksia, työstämme saatuja tuloksia ei voi yleistää. Jatkon kannalta olisikin hyödyllistä selvittää laajempaa joukkoa, joiden terapiajakso olisi säännöllinen.
Opinnäytetyöstämme saadut tulokset ovat samansuuntaisia aiemmin tehtyjen selkäydinvammaisten ratsastusterapiaa koskevien tutkimusten kanssa. Koska pystyimme tutkimaan vain yhden selkäydinvammaisen kokemuksia, työstämme saatuja tuloksia ei voi yleistää. Jatkon kannalta olisikin hyödyllistä selvittää laajempaa joukkoa, joiden terapiajakso olisi säännöllinen.