Maahanmuuttajataustaisen lapsen suomen kielen kehityksen tukeminen päivähoidossa
Vihavainen, Anniina; Laamanen, Senni (2012)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Vihavainen, Anniina
Laamanen, Senni
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053110926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053110926
Tiivistelmä
Opinnäytetyössämme selvitimme yhden Etelä-Savon kunnan päivähoidon työntekijöiltä kuinka maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen kehitystä tuetaan, miten tukitoimet ja lasten tarpeet kohtaavat sekä millaisia haasteita ja kehittämisen kohteita työssä työntekijöiden mielestä ilmenee. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin teemahaastattelujen avulla.
Maahanmuuttajataustaisia lapsia tulee Suomen päivähoitojärjestelmän piiriin jatkuvasti yhä enemmän ja tämä aiheuttaa uusia haasteita päivähoidon suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehitystyöhön. Varsinkin maahanmuuttajataustaisten lasten kielenkehitys ja sen tukeminen ovat olennaisia asioita, joihin tulevaisuudessa on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota päivähoitoa suunniteltaessa. Kieli on oppimisen avain ja siksi on tärkeää varmistaa, että maahanmuuttajataustaiset lapset saavat riittävän tuen suomen kieltä opeteltaessa. Varhaiskasvatuksen monikulttuurisessa työssä tärkeitä asioita ovat muun muassa hyvä yhteistyö eri tahojen välillä sekä työntekijöiden oma ymmärrys asian tärkeydestä.
Tuloksista käy ilmi, että tukitoimia ja menetelmiä on paljon ja niitä käytetään monipuolisesti kaikissa päivähoidon toimissa. Kaupungin järjestämiä tukitoimia olivat esimerkiksi suomi toisena kielenä -opettajan (S2 -opettaja) sekä kiertävän erityislastentarhanopettajan (KELTO) palvelut. Päivähoidossa käytetyistä menetelmistä esiin nousivat useimmiten asioiden toistaminen, erilaiset muistipelit ja lapsen oman äidinkielen oppimisen tukeminen. Haastatteluista käy myös ilmi kuinka ilman vanhemmilta saatavaa säännöllistä ja luotettavaa palautetta on hankala todeta millä tavalla tukitoimet ja tarpeet todella kohtaavat. Tärkeimpinä kehittämistarpeina haastateltavat mainitsivat lisätyövoiman saamisen hankaluuden, työntekijöiden koulutuksen puutteen ja KELTO:n sekä S2 -opettajan toimien vähäisyyden. Eniten työhön vaikuttavina haasteina haastateltavat kokivat hankaluudet kulttuureihin tutustumisessa sekä yhteneväisen linjan saavuttamisessa työntekijöiden suhtautumisessa maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja heidän perheisiinsä.
Opinnäytetyöstä on hyötyä varhaiskasvatuksen monikulttuurisessa työssä työskenteleville sekä monikulttuurisuudesta ja kielenkehityksestä kiinnostuneille.
Maahanmuuttajataustaisia lapsia tulee Suomen päivähoitojärjestelmän piiriin jatkuvasti yhä enemmän ja tämä aiheuttaa uusia haasteita päivähoidon suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehitystyöhön. Varsinkin maahanmuuttajataustaisten lasten kielenkehitys ja sen tukeminen ovat olennaisia asioita, joihin tulevaisuudessa on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota päivähoitoa suunniteltaessa. Kieli on oppimisen avain ja siksi on tärkeää varmistaa, että maahanmuuttajataustaiset lapset saavat riittävän tuen suomen kieltä opeteltaessa. Varhaiskasvatuksen monikulttuurisessa työssä tärkeitä asioita ovat muun muassa hyvä yhteistyö eri tahojen välillä sekä työntekijöiden oma ymmärrys asian tärkeydestä.
Tuloksista käy ilmi, että tukitoimia ja menetelmiä on paljon ja niitä käytetään monipuolisesti kaikissa päivähoidon toimissa. Kaupungin järjestämiä tukitoimia olivat esimerkiksi suomi toisena kielenä -opettajan (S2 -opettaja) sekä kiertävän erityislastentarhanopettajan (KELTO) palvelut. Päivähoidossa käytetyistä menetelmistä esiin nousivat useimmiten asioiden toistaminen, erilaiset muistipelit ja lapsen oman äidinkielen oppimisen tukeminen. Haastatteluista käy myös ilmi kuinka ilman vanhemmilta saatavaa säännöllistä ja luotettavaa palautetta on hankala todeta millä tavalla tukitoimet ja tarpeet todella kohtaavat. Tärkeimpinä kehittämistarpeina haastateltavat mainitsivat lisätyövoiman saamisen hankaluuden, työntekijöiden koulutuksen puutteen ja KELTO:n sekä S2 -opettajan toimien vähäisyyden. Eniten työhön vaikuttavina haasteina haastateltavat kokivat hankaluudet kulttuureihin tutustumisessa sekä yhteneväisen linjan saavuttamisessa työntekijöiden suhtautumisessa maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja heidän perheisiinsä.
Opinnäytetyöstä on hyötyä varhaiskasvatuksen monikulttuurisessa työssä työskenteleville sekä monikulttuurisuudesta ja kielenkehityksestä kiinnostuneille.