Talotekniikan työturvallisuus 2000-luvulla
Muurila, Kalle (2012)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060111215
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060111215
Tiivistelmä
Työn aiheena on tutustua työturvallisuuteen viimeisimmän kymmenen vuoden ajanjaksolla. Tavoitteena oli tehdä työn tilaajalle Insinööritoimisto Entalconille työturvallisuussuunnitelma.
Aluksi selvitettiin Suomessa käytössä oleva työturvallisuuden tasojaottelu, joka ilmaisee eri sopimusten ja säädösten sitovuuden ja noudatusjärjestyksen. Jaottelu on tehty sitoviin ja ei-sitoviin kategorioihin. Sitovia ovat lait sekä viranomaismääräykset, kun ei-sitoviin kuuluu niin hyväksyttyjä käytäntöjä, epävirallisia ohjeita sekä yritysten sisäisiä menetelmiä. Tämän jälkeen tutustuttiin LVI-alan näkökulmasta olennaisiin osiin.
Lisäksi tutustuttiin TR-mittaukseen, joka on yleisin käytössä oleva tapa mitata työturvallisuutta absoluuttisesti työmailla ja vertailla nykytilannetta menneeseen. TR-mittaus rakentuu useasta osasta, joka työmaalla, usein viikoittain, kirjataan ylös ja lasketaan TR-prosentti. Liitteenä on myös esitetty esimerkiksi täytetty mittauspöytäkirja.
Otettiin myös kattavasti selvää 2000-luvulla tapahtuneista työtapaturmista sekä rakentamisen sektorilla, kuin myös muilla aloilla. Kiinnitettiin myös erityistä huomiota työmatkatapaturmiin, joita ei äkkiä miellä yleisesti työtapaturmiksi.
Työ toimii hyvin pintapuolisena katsauksena työturvallisuuteen etenkin talotekniikan osalta ja toimii ohjeena työmaakierroksia aloittaville nuorille suunnittelijoille sekä myös asentajille. Työn ohella tehty työturvallisuussuunnitelma antaa yksinkertaistetun kuvan rakennusliikkeillä käytössä olevien turvallisuussuunnitelmien luonteesta.
Aluksi selvitettiin Suomessa käytössä oleva työturvallisuuden tasojaottelu, joka ilmaisee eri sopimusten ja säädösten sitovuuden ja noudatusjärjestyksen. Jaottelu on tehty sitoviin ja ei-sitoviin kategorioihin. Sitovia ovat lait sekä viranomaismääräykset, kun ei-sitoviin kuuluu niin hyväksyttyjä käytäntöjä, epävirallisia ohjeita sekä yritysten sisäisiä menetelmiä. Tämän jälkeen tutustuttiin LVI-alan näkökulmasta olennaisiin osiin.
Lisäksi tutustuttiin TR-mittaukseen, joka on yleisin käytössä oleva tapa mitata työturvallisuutta absoluuttisesti työmailla ja vertailla nykytilannetta menneeseen. TR-mittaus rakentuu useasta osasta, joka työmaalla, usein viikoittain, kirjataan ylös ja lasketaan TR-prosentti. Liitteenä on myös esitetty esimerkiksi täytetty mittauspöytäkirja.
Otettiin myös kattavasti selvää 2000-luvulla tapahtuneista työtapaturmista sekä rakentamisen sektorilla, kuin myös muilla aloilla. Kiinnitettiin myös erityistä huomiota työmatkatapaturmiin, joita ei äkkiä miellä yleisesti työtapaturmiksi.
Työ toimii hyvin pintapuolisena katsauksena työturvallisuuteen etenkin talotekniikan osalta ja toimii ohjeena työmaakierroksia aloittaville nuorille suunnittelijoille sekä myös asentajille. Työn ohella tehty työturvallisuussuunnitelma antaa yksinkertaistetun kuvan rakennusliikkeillä käytössä olevien turvallisuussuunnitelmien luonteesta.