Karppaus ilmiönä ja kuluttajien kokemana
Matso, Agnes (2012)
Matso, Agnes
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060712035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060712035
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutustuttaa lukijat karppaukseen ja esitellä karppausta ilmiönä sekä tuoda esille kuluttajien suhtautumista sitä kohtaan. Tavoitteena on antaa tietoa karppauksesta ja esitellä karppausaiheisten keskustelupalstaviestien sisältöä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu ruokavaliokäyttäytymisestä ja ruokavaliotrendeistä keskittyen erityisesti tämän päivän trendeihin. Lisäksi teoriaosassa esitellään Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset, Itämeren ruokavaliosuositus ja karppauksen yhtenä suuntauksena pidetty Atkinsin dieetti. Aineiston hankinnasta ja analysoinnista kertomisen yhteydessä tuodaan lyhyesti esille myös kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen oleellisimmat erot.
Empiriaosan tutkimusaineiston perusjoukko koostuu Internetin karppausaiheisista kotimaisista keskustelupalstaviesteistä. Aineisto kerättiin vuoden 2012 aikana kirjoitettujen keskustelupalstaviestien joukosta. Viestit valittiin viideltä eri keskustelupalstalta, kustakin 19-34 viestiä, yhteensä 123 viestiä. Valitut keskustelupalstaviestit analysoitiin käyttämällä analysoinnissa viesteihin pintapuolisen tutustumisen jälkeen määriteltyjä muuttujia. Käytetyt muuttujat olivat sukupuoli, mielipide karppausta kohtaan, karppauskäyttäytyminen, ohjeistaminen, etujen tai haittojen esille tuominen ja Internet-linkkien jakaminen. Keskustelupalstaviestit analysoitiin laskemalla yhteen Excel-ohjelmaa apuna käyttäen viesteistä tehtyjen edellämainittujen muuttujien havaintojen lukumäärät. Tämän jälkeen saadut tulokset ristiintaulukoitiin eri tavoin tulosten tarkastelun helpottamiseksi SPSS-ohjelman avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että useimmissa viesteissä havaittu muuttuja oli mielipide karppausta kohtaan. Karppaukseen puolustavasti suhtautuvia viestejä oli noin kolmasosa ja vastustavasti suhtautuvia viestejä hieman yli kuudesosa viesteistä. Seuraavaksi eniten viesteistä löytyi ohjeistamista. Lähes kolmasosassa viestejä havaittiin karppauksen etujen tai haittojen esille tuomista ja yli neljäsosassa se, onko kirjoittaja kokeillut karppausta, karppaa vai ei karppaa. Keskustelupalstaviestien kirjoittajien sukupuoli oli mahdollista päätellä hieman alle viidesosasta viestejä ja kirjoittajan voitiin päätellä useammin olevan nainen kuin mies. Yllättävänä tutkimustuloksena selvisi, että myös pieni osa karppaajista tuo esille karppauksen haittoja.
Tuloksista tehty keskeinen johtopäätös on se, että karppausaiheiset keskustelupalstaviestit ovat eniten piirteiltään mielipiteen karppausta kohtaan esiin tuovia sekä ohjeistavia. Karppausta puolustetaan keskustelupalstoilla kaksi kertaa enemmän kuin vastustetaan. Analysoinnissa käytettyjen muuttujien vähäisiksi jääneiden havaintomäärien takia ei yleistyksiä keskustelupalstaviestien kirjoittajista voida tehdä. Tutkimuksen tulokset kuvastavat kuitenkin karppausaiheisten keskustelupalstaviestien luonnetta, jonka voidaan yhteenvetona todeta olevan eniten ohjeistava sekä karppaukseen myönteisesti suhtautuva.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu ruokavaliokäyttäytymisestä ja ruokavaliotrendeistä keskittyen erityisesti tämän päivän trendeihin. Lisäksi teoriaosassa esitellään Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset, Itämeren ruokavaliosuositus ja karppauksen yhtenä suuntauksena pidetty Atkinsin dieetti. Aineiston hankinnasta ja analysoinnista kertomisen yhteydessä tuodaan lyhyesti esille myös kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen oleellisimmat erot.
Empiriaosan tutkimusaineiston perusjoukko koostuu Internetin karppausaiheisista kotimaisista keskustelupalstaviesteistä. Aineisto kerättiin vuoden 2012 aikana kirjoitettujen keskustelupalstaviestien joukosta. Viestit valittiin viideltä eri keskustelupalstalta, kustakin 19-34 viestiä, yhteensä 123 viestiä. Valitut keskustelupalstaviestit analysoitiin käyttämällä analysoinnissa viesteihin pintapuolisen tutustumisen jälkeen määriteltyjä muuttujia. Käytetyt muuttujat olivat sukupuoli, mielipide karppausta kohtaan, karppauskäyttäytyminen, ohjeistaminen, etujen tai haittojen esille tuominen ja Internet-linkkien jakaminen. Keskustelupalstaviestit analysoitiin laskemalla yhteen Excel-ohjelmaa apuna käyttäen viesteistä tehtyjen edellämainittujen muuttujien havaintojen lukumäärät. Tämän jälkeen saadut tulokset ristiintaulukoitiin eri tavoin tulosten tarkastelun helpottamiseksi SPSS-ohjelman avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että useimmissa viesteissä havaittu muuttuja oli mielipide karppausta kohtaan. Karppaukseen puolustavasti suhtautuvia viestejä oli noin kolmasosa ja vastustavasti suhtautuvia viestejä hieman yli kuudesosa viesteistä. Seuraavaksi eniten viesteistä löytyi ohjeistamista. Lähes kolmasosassa viestejä havaittiin karppauksen etujen tai haittojen esille tuomista ja yli neljäsosassa se, onko kirjoittaja kokeillut karppausta, karppaa vai ei karppaa. Keskustelupalstaviestien kirjoittajien sukupuoli oli mahdollista päätellä hieman alle viidesosasta viestejä ja kirjoittajan voitiin päätellä useammin olevan nainen kuin mies. Yllättävänä tutkimustuloksena selvisi, että myös pieni osa karppaajista tuo esille karppauksen haittoja.
Tuloksista tehty keskeinen johtopäätös on se, että karppausaiheiset keskustelupalstaviestit ovat eniten piirteiltään mielipiteen karppausta kohtaan esiin tuovia sekä ohjeistavia. Karppausta puolustetaan keskustelupalstoilla kaksi kertaa enemmän kuin vastustetaan. Analysoinnissa käytettyjen muuttujien vähäisiksi jääneiden havaintomäärien takia ei yleistyksiä keskustelupalstaviestien kirjoittajista voida tehdä. Tutkimuksen tulokset kuvastavat kuitenkin karppausaiheisten keskustelupalstaviestien luonnetta, jonka voidaan yhteenvetona todeta olevan eniten ohjeistava sekä karppaukseen myönteisesti suhtautuva.