"Olen muutakin kuin Seppo paperilla" : Asunnottomien lainrikkojien kokemuksia osallisuudesta palvelujärjestelmissä
Lapintie, Anastasia (2012)
Lapintie, Anastasia
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060712162
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060712162
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laadullisen tutkimuksen keinoin tarkastella asunnottoman lainrikkojan osallisuuden kokemuksia palvelujärjestelmissä. Tutkimuskysymyksiä olivat 1) Minkälaisia kokemuksia vailla asuntoa olleilla lainrikkojilla on palvelujärjestelmistä? ja 2) Mitkä tekijät lainrikkojan näkökulmasta estävät ja edesauttavat asunnon saamista? Teoriaosiossa taustoitettiin asunnottomuutta yleisenä ilmiönä sekä lainrikkojien asunnottomuutta erityisilmiönä. Osallisuus jaoteltiin haastatteluaineiston perusteella kolmeen ulottuvuuteen: jäsenyys/kansalaisuus, vastuullisuus, sekä dialogisuus. Näillä alakäsitteillä on yhteys empowermentin käsitteeseen. Aineisto kerättiin fokusryhmähaastatteluina. Haastattelut toteutettiin osana Silta-Valmennusyhdistyksen Nimi ovessa -osahanketta, jossa mallinnettiin ja kehitettiin vankilasta asunnottomana vapautuvien palveluita Tampereella.
Tulokset jaoteltiin asunnottomuus-, vankila-, avuntarve- ja kansalaisuuspuheeseen. Asunnottomuuspuheessa tehtiin irtiottoa asunnottoman ulkopuolelta asetetuista rooleista. Syntyi kuva, että rikollisuus on vähemmän stigmatisoivaa kuin
asunnottomuus. Toisaalta asunnottomuus on myös valinta, kun halutaan jatkaa rikosuraa. Vankilapuheena haastateltavat kertoivat vaikeuksista hoitaa asioitaan vankeusaikana, laitoselämän passivoittavasta ja leimaavasta vaikutuksesta, vankiloiden sekä vankien välisestä epätasa-arvoisuudesta, asteittaisen vapautumisen tarpeesta sekä siihen liittyvästä tuesta. Avuntarvepuheena haastateltavat kuvaavat avun tarvettaan, pyrkimyksiään tai toiveitaan saada apua, tai päätöksestään olla edes hakematta sitä. Kansalaisuuspuheessa haastateltavat keskustelevat oikeuksista, vastuusta ja
velvollisuuksista, tasa-arvosta, subjektiudesta, luottamuksesta sekä yhteiskuntaan kuulumisesta.
Osallisuus palvelujärjestelmissä on yhteiskunnan reuna-alueilla elävien ihmisten kannalta myös osallisuutta koko yhteiskunnasta, koska muut kiinnekohdat voivat olla heikkoja. Kokemuksilla on siis suuri merkitys, ja ne voivat vaikuttaa ihmisten toimintaan enemmän kuin faktat. Lainrikkojien kohtaaman torjunnan sekä ulkopuolisuuden kokemusten määrän vuoksi on huomattavaa, että tähän opinnäytteeseen haastatellut halusivat tulla kuulluiksi ja nähdyiksi ihmisinä roolin tai kategorian takana. Heillä oli myös hyviä kokemuksia räätälöidyistä palveluista, työntekijän erityisosaamisesta sekä luottamuksellisista suhteista. Kansalaisuus ei saisi päästä katkolle, jos halutaan mahdollistaa lainrikkojien elämänmuutos.
Tulokset jaoteltiin asunnottomuus-, vankila-, avuntarve- ja kansalaisuuspuheeseen. Asunnottomuuspuheessa tehtiin irtiottoa asunnottoman ulkopuolelta asetetuista rooleista. Syntyi kuva, että rikollisuus on vähemmän stigmatisoivaa kuin
asunnottomuus. Toisaalta asunnottomuus on myös valinta, kun halutaan jatkaa rikosuraa. Vankilapuheena haastateltavat kertoivat vaikeuksista hoitaa asioitaan vankeusaikana, laitoselämän passivoittavasta ja leimaavasta vaikutuksesta, vankiloiden sekä vankien välisestä epätasa-arvoisuudesta, asteittaisen vapautumisen tarpeesta sekä siihen liittyvästä tuesta. Avuntarvepuheena haastateltavat kuvaavat avun tarvettaan, pyrkimyksiään tai toiveitaan saada apua, tai päätöksestään olla edes hakematta sitä. Kansalaisuuspuheessa haastateltavat keskustelevat oikeuksista, vastuusta ja
velvollisuuksista, tasa-arvosta, subjektiudesta, luottamuksesta sekä yhteiskuntaan kuulumisesta.
Osallisuus palvelujärjestelmissä on yhteiskunnan reuna-alueilla elävien ihmisten kannalta myös osallisuutta koko yhteiskunnasta, koska muut kiinnekohdat voivat olla heikkoja. Kokemuksilla on siis suuri merkitys, ja ne voivat vaikuttaa ihmisten toimintaan enemmän kuin faktat. Lainrikkojien kohtaaman torjunnan sekä ulkopuolisuuden kokemusten määrän vuoksi on huomattavaa, että tähän opinnäytteeseen haastatellut halusivat tulla kuulluiksi ja nähdyiksi ihmisinä roolin tai kategorian takana. Heillä oli myös hyviä kokemuksia räätälöidyistä palveluista, työntekijän erityisosaamisesta sekä luottamuksellisista suhteista. Kansalaisuus ei saisi päästä katkolle, jos halutaan mahdollistaa lainrikkojien elämänmuutos.