Ensihoidon tarpeen arvioinnin ja peruselintoimintojen turvaamisen teoreettinen hallinta : analyysi vuosien 2008 - 2009 hoitotason sairaankuljettajien teoriakokeista
Forss, Tuomas; Hannula, Sakari; Päivärinta, Olli-Pekka (2012)
Forss, Tuomas
Hannula, Sakari
Päivärinta, Olli-Pekka
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060211326
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060211326
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa Turun ammattikorkeakoulun ja VSSHP:n AMOVIRKE- yhteistyöprojektia. Tarkoituksena on selvittää ensi- ja akuuttihoitotyössä työskentelevien henkilöiden ammatillista osaamista ja mahdollisia kehittämistarpeita. Työssä keskitytään tarkastelemaan hoitotason sairaankuljettajien osaamista ensihoidon tarpeen arvioinnin ja peruselintoimintojen turvaamisen teoreettiseen hallintaan. Työssä analysoidaan hoitotason teoriakokeiden tuloksia keskittyen edellä mainittuihin aihealueisiin.
Aineistona opinnäytetyössä käytettiin vuosien 2008 - 2009 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotason teoriakokeita. Kokeisiin osallistui hoitotasolla toimivia sairaankuljettajia, hoitotasolle pyrkiviä sairaankuljettajia ja ensihoitaja AMK -opiskelijoita. Teoriakokeisiin osallistui yhteensä 318 henkilöä. Sama henkilö on voinut osallistua useampaan kokeeseen kahden vuoden aikana. Teoriatenttiin osallistuneista vastaajista ei kerätty tarkempia taustatietoja.
Aineiston tiedonkeruumenetelmänä on käytetty strukturoitua kyselylomaketta. Valtaosa kysymyksistä oli monivalintakysymyksiä, mutta kokeessa oli myös muutamia avoimia kysymyksiä. Saadut tiedot analysoitiin kvantitatiivisella menetelmällä.
Aineisto ryhmiteltiin aihealueiden mukaan neljään kategoriaan: verenkiertoon, hengitykseen, elvytykseen ja rankavammaan liittyvät kysymykset. Keskivaltimopaine osattiin laskea hyvin ja kallovammapotilaalle riittävän MAP:n tiesi suurin osa vastaajista. Perustelun samalle asialle osasi antaa kuitenkin vain noin kolmannes vastaajista. Aivovammaa pahentavat seikat, verenkierron riittämättömyyden ja vuotosokin oireet sekä kudoshapetukseen vaikuttavat asiat tiedettiin hyvin. Elvytystä koskevat kysymykset tiedettiin hyvin, poikkeuksena ventilointi. Monen kysymyksen kohdalla osattiin vastata monivalintakysymykseen, mutta ei osattu perustella vastausta. Tämän perusteella voidaan tulkita, että ensihoitaja voi osata hoitaa potilasta oikein, osaamatta kuitenkaan välttämättä perustella toimintansa vaikutuksia potilaan elimistössä.
Kysymykset teoriakokeeseen on valittu sattumanvaraisesti ensihoidon eri osa-alueita painottaen, mutta ne eivät mittaa vastaajan koko osaamista. Johtopäätöksiä tuloksista voidaan tehdä pelkästään näiltä osin. Tulosten perusteella fysiologian ja patofysiologian opetusta voisi lisätä, jotta ymmärretään hoidon vaikutukset potilaan elimistössä ja osataan perustella omaa toimintaa potilaan hoidossa.
Aineistona opinnäytetyössä käytettiin vuosien 2008 - 2009 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotason teoriakokeita. Kokeisiin osallistui hoitotasolla toimivia sairaankuljettajia, hoitotasolle pyrkiviä sairaankuljettajia ja ensihoitaja AMK -opiskelijoita. Teoriakokeisiin osallistui yhteensä 318 henkilöä. Sama henkilö on voinut osallistua useampaan kokeeseen kahden vuoden aikana. Teoriatenttiin osallistuneista vastaajista ei kerätty tarkempia taustatietoja.
Aineiston tiedonkeruumenetelmänä on käytetty strukturoitua kyselylomaketta. Valtaosa kysymyksistä oli monivalintakysymyksiä, mutta kokeessa oli myös muutamia avoimia kysymyksiä. Saadut tiedot analysoitiin kvantitatiivisella menetelmällä.
Aineisto ryhmiteltiin aihealueiden mukaan neljään kategoriaan: verenkiertoon, hengitykseen, elvytykseen ja rankavammaan liittyvät kysymykset. Keskivaltimopaine osattiin laskea hyvin ja kallovammapotilaalle riittävän MAP:n tiesi suurin osa vastaajista. Perustelun samalle asialle osasi antaa kuitenkin vain noin kolmannes vastaajista. Aivovammaa pahentavat seikat, verenkierron riittämättömyyden ja vuotosokin oireet sekä kudoshapetukseen vaikuttavat asiat tiedettiin hyvin. Elvytystä koskevat kysymykset tiedettiin hyvin, poikkeuksena ventilointi. Monen kysymyksen kohdalla osattiin vastata monivalintakysymykseen, mutta ei osattu perustella vastausta. Tämän perusteella voidaan tulkita, että ensihoitaja voi osata hoitaa potilasta oikein, osaamatta kuitenkaan välttämättä perustella toimintansa vaikutuksia potilaan elimistössä.
Kysymykset teoriakokeeseen on valittu sattumanvaraisesti ensihoidon eri osa-alueita painottaen, mutta ne eivät mittaa vastaajan koko osaamista. Johtopäätöksiä tuloksista voidaan tehdä pelkästään näiltä osin. Tulosten perusteella fysiologian ja patofysiologian opetusta voisi lisätä, jotta ymmärretään hoidon vaikutukset potilaan elimistössä ja osataan perustella omaa toimintaa potilaan hoidossa.