Intarsiakoristeltu sekretääri : Materiaalitutkimus, konservointi ja restaurointi
Niemelä, Annika (2012)
Niemelä, Annika
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205249697
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205249697
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on intarsiakoristellun sekretäärin eli kirjoituslipaston kon-servointi ja restaurointi sekä materiaalitutkimus. Sekretääri on osa Joensuun taidemuseon kokoelmia ja sen on museolle lahjoittanut Onni Okkosen perikunta.
Sekretäärin ajoittaminen ja sen sijoittaminen oikeaan historialliseen kontekstiin oli vaikeaa, eikä lopullisia päätelmiä voitu tehdä kerättyjen tietojen pohjalta. Kaikki mahdolliset vaihtoehdot on kuitenkin esitelty tässä työssä mahdollisimman seikkaperäisesti. Ajoitusta vaikeuttivat sekretäärille tehdyt lukuisat korjaukset ja restauroinnit.
Materiaalitutkimuksia tehtiin sekä FTIR- että XFR-laitteilla ja UV-valossa. Tutkimusten kohteena olivat lakkapinnat, liimat, kankaan kuidut ja vanhat restauroinnit. Puulajit määriteltiin silmämääräisesti käyttäen vertailunäytteitä ja lähdekirjallisuutta.
Konservointi- ja restaurointitoimenpiteitä tehtiin kaikille pinnoille. Eniten vaikeuksia tuottivat vanhat sekretäärille tehdyt restauroinnit, joista eniten häiritsevät lakkakorjaukset olivat ajan saatossa ja valon vaikutuksesta muuttaneet väriään punaiseksi. Näiden korjausten punaiset pigmentit olivat osittain imeytyneet puuhun, mikä tuotti ongelmia näiden alueiden paikkauksessa ja etenkin retusoinnissa. Sekretääriin tehtiin myös lukuisia viilupaikkoja, viilun takaisinkiinnityksiä sekä lakkakorjailuja.
Sekretääri konservointiin siten, että se olisi mahdollisimman esittävä Joensuun taidemuseon näyttelyrekvisiittana.
Sekretäärin ajoittaminen ja sen sijoittaminen oikeaan historialliseen kontekstiin oli vaikeaa, eikä lopullisia päätelmiä voitu tehdä kerättyjen tietojen pohjalta. Kaikki mahdolliset vaihtoehdot on kuitenkin esitelty tässä työssä mahdollisimman seikkaperäisesti. Ajoitusta vaikeuttivat sekretäärille tehdyt lukuisat korjaukset ja restauroinnit.
Materiaalitutkimuksia tehtiin sekä FTIR- että XFR-laitteilla ja UV-valossa. Tutkimusten kohteena olivat lakkapinnat, liimat, kankaan kuidut ja vanhat restauroinnit. Puulajit määriteltiin silmämääräisesti käyttäen vertailunäytteitä ja lähdekirjallisuutta.
Konservointi- ja restaurointitoimenpiteitä tehtiin kaikille pinnoille. Eniten vaikeuksia tuottivat vanhat sekretäärille tehdyt restauroinnit, joista eniten häiritsevät lakkakorjaukset olivat ajan saatossa ja valon vaikutuksesta muuttaneet väriään punaiseksi. Näiden korjausten punaiset pigmentit olivat osittain imeytyneet puuhun, mikä tuotti ongelmia näiden alueiden paikkauksessa ja etenkin retusoinnissa. Sekretääriin tehtiin myös lukuisia viilupaikkoja, viilun takaisinkiinnityksiä sekä lakkakorjailuja.
Sekretääri konservointiin siten, että se olisi mahdollisimman esittävä Joensuun taidemuseon näyttelyrekvisiittana.