Keskoslasten vanhempien kokemuksia lastenneuvolatyöstä
Kruuskopf, Tiia; Rahkonen, Eeva (2012)
Kruuskopf, Tiia
Rahkonen, Eeva
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012091113577
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012091113577
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli kuvata keskoslasten vanhempien kokemuksia lastenneuvolatyöstä Etelä-Karjalan alueella. Työ on tehty vanhempien näkökulmasta ja on luonteeltaan laadullinen.
Suomessa syntyy vuosittain noin 3600 keskoslasta. Keskoslapseksi kutsutaan lasta, joka syntyy ennen 37. raskausviikkoa. Keskoslapsen syntymä on aina kriisi perheelle. Perhe tulee viettämään lapsen kanssa määrittämättömän ajan sairaalassa ennen lapsen pääsyä kotiin. Sairaalasta kotiutuessaan lapsi siirtyy lastenneuvolan pariin. Hoidon päävastuu voi olla vielä sairaalassa, mutta normaalit lastenneuvolan määräaikaistarkastukset tehdään. Keskoslapsen tarkastukset lastenneuvolassa ovat pääosin samanlaisia kuin kaikkien muiden lasten. Myöskään rokotusohjelmassa ei ole muutoksia.
Työssämme käsiteltiin lyhyesti aiheina keskosuutta ja lastenneuvolaan liittyviä asioita, kuten määräaikaistarkastuksia, vanhemmuuteen kasvamista sekä varhaista vuorovaikutusta. Lisäksi tutkittiin luottamuksen syntymistä terveydenhoitajan ja asiakkaan välillä. Työhön haastateltiin neljää (4) perhettä, joissa on keskoslapsi/-lapsia. Valintakriteereinä oli asuinpaikka ja keskoslapsen syntymästä tuli olla kulunut vähintään vuosi. Haastattelut toteutimme yksilöhaastatteluina. Haastattelun teemoina olivat lastenneuvolatyö, vanhemmuus sekä lastenneuvolatyön kehittäminen. Tuloksista kävi ilmi, että terveydenhoitajilla on ammattitaitoa, he ovat ystävällisiä ja he osaavat huomioida isän lastenneuvolakäynneillä. Terveydenhoitajan tekemää kotikäyntiä kannatetaan ja toivotaan perheiden puolesta. Haastatellut eivät osanneet mainita erityisiä tapoja tai keinoja, joilla vanhemmuutta tuettiin lastenneuvolassa. Haastatellut toivoivat ter-veydenhoitajien saavan tarpeeksi tietoa keskosista ja heidän hoidostaan jo opiskeluaikana, mutta päivittävän tietouttaan myöhemmin työelämässä ollessaan.
Suomessa syntyy vuosittain noin 3600 keskoslasta. Keskoslapseksi kutsutaan lasta, joka syntyy ennen 37. raskausviikkoa. Keskoslapsen syntymä on aina kriisi perheelle. Perhe tulee viettämään lapsen kanssa määrittämättömän ajan sairaalassa ennen lapsen pääsyä kotiin. Sairaalasta kotiutuessaan lapsi siirtyy lastenneuvolan pariin. Hoidon päävastuu voi olla vielä sairaalassa, mutta normaalit lastenneuvolan määräaikaistarkastukset tehdään. Keskoslapsen tarkastukset lastenneuvolassa ovat pääosin samanlaisia kuin kaikkien muiden lasten. Myöskään rokotusohjelmassa ei ole muutoksia.
Työssämme käsiteltiin lyhyesti aiheina keskosuutta ja lastenneuvolaan liittyviä asioita, kuten määräaikaistarkastuksia, vanhemmuuteen kasvamista sekä varhaista vuorovaikutusta. Lisäksi tutkittiin luottamuksen syntymistä terveydenhoitajan ja asiakkaan välillä. Työhön haastateltiin neljää (4) perhettä, joissa on keskoslapsi/-lapsia. Valintakriteereinä oli asuinpaikka ja keskoslapsen syntymästä tuli olla kulunut vähintään vuosi. Haastattelut toteutimme yksilöhaastatteluina. Haastattelun teemoina olivat lastenneuvolatyö, vanhemmuus sekä lastenneuvolatyön kehittäminen. Tuloksista kävi ilmi, että terveydenhoitajilla on ammattitaitoa, he ovat ystävällisiä ja he osaavat huomioida isän lastenneuvolakäynneillä. Terveydenhoitajan tekemää kotikäyntiä kannatetaan ja toivotaan perheiden puolesta. Haastatellut eivät osanneet mainita erityisiä tapoja tai keinoja, joilla vanhemmuutta tuettiin lastenneuvolassa. Haastatellut toivoivat ter-veydenhoitajien saavan tarpeeksi tietoa keskosista ja heidän hoidostaan jo opiskeluaikana, mutta päivittävän tietouttaan myöhemmin työelämässä ollessaan.