Toiminnallinen musiikkiryhmä kehitysvammaisten mielenterveystyön tukena
Pietilä, Matilda (2012)
Lataukset:
Pietilä, Matilda
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205107526
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205107526
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten kehitysvammainen henkilö kokee musiikin vaikutukset ja miten sairaanhoitaja voi käyttää musiikkia hoitotyön auttamiskeinona. Opinnäytetyö on toiminnallinen, ja siihen on sisältynyt toiminnallisen musiikkiryhmän suunnittelu sekä toteutus. Tavoitteena on ollut selvittää ja saada lisää tietoa siitä, miten musiikkiryhmä toimisi kehitysvammaisilla.
Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisella eli laadullisella menetelmällä. Kyseisellä menetelmällä ei pyritä kuvaamaan tai selittämään ilmiötä vaan lähinnä kuvaamaan ja ymmärtämään ihmisten toimintaa ja toiminnan merkitystä. Opinnäytetyö toteutettiin pitämällä musiikkiryhmää Hämeenlinnan tukikeskuksen viidelle asiakkaalle. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty osallistuvaa havainnointia. Arviointia on kerätty lisäksi haastattelemalla sekä ryhmän osallistujia että tukikeskuksen henkilökuntaa.
Työn teoriaosuudessa käsitellään kehitysvammaisuutta ja kehitysvammaisuuteen liittyviä käytöshäiriöitä, joista usea liittyy myös mielenterveyden ongelmiin. Lisäksi yhtä tärkeänä osana käsittelen musiikkia ja musiikkiterapian käyttöä juuri kehitysvammaisilla henkilöillä.
Opinnäytetyön tuloksina voidaan todeta, että musiikki on yksi mielekkäimmistä toiminnoista varsinkin ryhmässä. Ryhmässä, jossa osallistujat ovat jo alustavasti tuttuja toisilleen, luo juuri kyseinen tuttu ympäristö turvallisuutta ja rauhoittaa. Kehitysvammaisille henkilöille musiikin vaikutusten kertominen oli huomattavasti hankalampaa ja näin ollen musiikin varsinaiset vaikutukset jäivät pohdinnan tasolle, kun näyttöä vaikutuksista ei ilmennyt. Musiikkia hoitotyön auttamiskeinona voi käyttää sairaanhoitajan omien kykyjen mukaan.
Jatkotutkimusaiheiksi nousi erilaisia menetelmiä tutkia musiikin vaikutuksia laadullisin tutkimuskeinoin. Ryhmän kestoa ja intensiivisyyttä voisi pidentää sekä syventää ja tutkimusaihetta voisi rajata keskittymään esimerkiksi musiikin kuntouttaviin vaikutuksiin tietyn mielenterveyden häiriön kohdalla.
Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisella eli laadullisella menetelmällä. Kyseisellä menetelmällä ei pyritä kuvaamaan tai selittämään ilmiötä vaan lähinnä kuvaamaan ja ymmärtämään ihmisten toimintaa ja toiminnan merkitystä. Opinnäytetyö toteutettiin pitämällä musiikkiryhmää Hämeenlinnan tukikeskuksen viidelle asiakkaalle. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty osallistuvaa havainnointia. Arviointia on kerätty lisäksi haastattelemalla sekä ryhmän osallistujia että tukikeskuksen henkilökuntaa.
Työn teoriaosuudessa käsitellään kehitysvammaisuutta ja kehitysvammaisuuteen liittyviä käytöshäiriöitä, joista usea liittyy myös mielenterveyden ongelmiin. Lisäksi yhtä tärkeänä osana käsittelen musiikkia ja musiikkiterapian käyttöä juuri kehitysvammaisilla henkilöillä.
Opinnäytetyön tuloksina voidaan todeta, että musiikki on yksi mielekkäimmistä toiminnoista varsinkin ryhmässä. Ryhmässä, jossa osallistujat ovat jo alustavasti tuttuja toisilleen, luo juuri kyseinen tuttu ympäristö turvallisuutta ja rauhoittaa. Kehitysvammaisille henkilöille musiikin vaikutusten kertominen oli huomattavasti hankalampaa ja näin ollen musiikin varsinaiset vaikutukset jäivät pohdinnan tasolle, kun näyttöä vaikutuksista ei ilmennyt. Musiikkia hoitotyön auttamiskeinona voi käyttää sairaanhoitajan omien kykyjen mukaan.
Jatkotutkimusaiheiksi nousi erilaisia menetelmiä tutkia musiikin vaikutuksia laadullisin tutkimuskeinoin. Ryhmän kestoa ja intensiivisyyttä voisi pidentää sekä syventää ja tutkimusaihetta voisi rajata keskittymään esimerkiksi musiikin kuntouttaviin vaikutuksiin tietyn mielenterveyden häiriön kohdalla.