Lapsen kehittyminen ja leikkien soveltaminen hoitotyössä 0 - 6-vuotiaille lapsipotilaille
Saari, Sofia; Kataja, Annastiina (2012)
Saari, Sofia
Kataja, Annastiina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112115791
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112115791
Tiivistelmä
Opinnäytetyö perustuu toiminnallisen työn menetelmiin. Tarkoituksena oli tehdä ohjelehti hoitotyön opiskelijoiden käyttöön leikkien soveltamisesta, koska leikkiä käytetään liian vähäisesti hoitotyön apuvälineenä sairaalassa. Leikin vähäisyyden taustalla on ajan puute, henkilökunnan vähäisyys, tiedon puute leikin merkityksestä ja sen soveltamisesta. Taustalla on myös epävarmuutta siitä, millaisia leikkejä eri-ikäiset lapset haluavat tai pystyvät leikkimään. Oh-jelehdessä kerrotaan tiiviisti eri-ikäisten lasten kehityksestä ja siitä, millaisista leikeistä eri-ikäinen lapsi nauttii ja kuinka kauan lapsi jaksaa keskittyä leikin toteuttamiseen.
Leikki on osa lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä, joten sitä ei saisi unohtaa sairaalaympäristössä, koska se on useiden lapsien turva uusissa ja oudoissa tilanteissa. Leikin kautta lapsi pystyy käsittelemään erilaisia tunnetiloja. Leikin muoto muuttuu iän myötä ja sillä on suuri merkitys lapsen kehitykseen aina kuusivuotiaaseen saakka. Nykyään leikki on uhattuna, sillä lapsuus lyhenee ja leikki-ikä loppuu liian varhain. Monilta lapsilta puuttuu mahdollisuus leikin toteuttamiseen ja heiltä aletaan vaatia liian pian aikuismaista käytöstä. Monet leikit ovat yksipuolisia ja eivät jätä tilaa mielikuvitukselle.
Leikki toimii esimerkiksi sairaalapelon tai kivun lievityksen apuna ja sitä olisi tärkeä hyödyntää sairaalaympäristössä. Leikkiä voi käyttää hoitotyön apuvälineenä ahdistuksessa, yksinäisyydessä ja erilaissa pelkotiloissa. Leikillä voidaan ehkäistä sairaalassaolon aiheuttamia vahinkoja ja huolehtia emotionaalisten, eettisten ja sosiaalisten sekä motoristen tarpeiden tyydyttämisestä. Lapsi voi leikeissään ilmentää pettymyksiään ja pelkojaan, joita hän ei ehkä kykene tiedostamaan eikä ilmaisemaan suullisesti hoitajalle. Leikin kautta lapsi käy sairauttaan ja sairaalakokemuksiaan läpi. Sairaalaympäristössä tutut leikkivälineet auttavat sopeutumista ja tuovat vaihtelua sairaalarutiineihin. Jotta leikki olisi mahdollisimman iloa tuottavaa, se vaatii turvallisen ja luottavaisen ilmapiirin. Leikki on tärkeä apuväline valmistaessa lapsipotilasta hoito- tai tutkimustoimenpiteeseen. Leikki tulee huomioida lapsen hoitosuunnitelmassa, etenkin jos sen katsotaan erityisesti edistävän lapsen hyvinvointia.
Leikki on osa lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä, joten sitä ei saisi unohtaa sairaalaympäristössä, koska se on useiden lapsien turva uusissa ja oudoissa tilanteissa. Leikin kautta lapsi pystyy käsittelemään erilaisia tunnetiloja. Leikin muoto muuttuu iän myötä ja sillä on suuri merkitys lapsen kehitykseen aina kuusivuotiaaseen saakka. Nykyään leikki on uhattuna, sillä lapsuus lyhenee ja leikki-ikä loppuu liian varhain. Monilta lapsilta puuttuu mahdollisuus leikin toteuttamiseen ja heiltä aletaan vaatia liian pian aikuismaista käytöstä. Monet leikit ovat yksipuolisia ja eivät jätä tilaa mielikuvitukselle.
Leikki toimii esimerkiksi sairaalapelon tai kivun lievityksen apuna ja sitä olisi tärkeä hyödyntää sairaalaympäristössä. Leikkiä voi käyttää hoitotyön apuvälineenä ahdistuksessa, yksinäisyydessä ja erilaissa pelkotiloissa. Leikillä voidaan ehkäistä sairaalassaolon aiheuttamia vahinkoja ja huolehtia emotionaalisten, eettisten ja sosiaalisten sekä motoristen tarpeiden tyydyttämisestä. Lapsi voi leikeissään ilmentää pettymyksiään ja pelkojaan, joita hän ei ehkä kykene tiedostamaan eikä ilmaisemaan suullisesti hoitajalle. Leikin kautta lapsi käy sairauttaan ja sairaalakokemuksiaan läpi. Sairaalaympäristössä tutut leikkivälineet auttavat sopeutumista ja tuovat vaihtelua sairaalarutiineihin. Jotta leikki olisi mahdollisimman iloa tuottavaa, se vaatii turvallisen ja luottavaisen ilmapiirin. Leikki on tärkeä apuväline valmistaessa lapsipotilasta hoito- tai tutkimustoimenpiteeseen. Leikki tulee huomioida lapsen hoitosuunnitelmassa, etenkin jos sen katsotaan erityisesti edistävän lapsen hyvinvointia.