Joukkuevoimistelijoiden kestävyyskunnon ja palautumisen muutokset kilpailukauden aikana
Aalto, Susanne; Luukkala, Pauliina (2012)
Aalto, Susanne
Luukkala, Pauliina
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112216048
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112216048
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, miten 15-19-vuotiaiden joukkuevoimistelijoiden kestävyyskunto ja palautuminen muuttuivat kilpailukauden aikana. Tutkimuksessa käytettiin Firstbeatin sykeanalyysimittareita sekä kestävyyskunnon että palautumisen testaamisessa. Lisäksi tutkimuksessa verrattiin Firstbeatin laitteista saatuja maksimaalisen hapenottokyvyn tuloksia Cooperin juoksutestin tuloksiin.
Tutkimusjoukko koostui Suomen Voimisteluliiton yhdestä junioreiden maajoukkueen joukkueesta, josta tutkimukseen osallistui yhdeksän voimistelijaa (n=9). Heille suoritettiin testit kaksi kertaa puolen vuoden aikana, ennen ja jälkeen kilpailukauden.
Opinnäytetyö osoitti, että joukkuevoimistelijoiden kestävyyskunto ja palautuminen kehittyivät kilpailukauden aikana, vaikka yksilöllisesti tuloksissa oli poikkeuksia. Tutkimus osoitti myös, että Firstbeatin ja Cooperin antamat maksimaalisen hapenottokyvyn arvot poikkesivat melko huomattavasti toisistaan, vaikka suhteessa kauden aikaiset muutokset olivat samanlaisia. Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, että suurin osa testattavista arvioi oman kestävyyskunnon paremmaksi ja palautumisen heikommaksi kuin Firstbeatin antamat tulokset.
Tuloksia analysoitaessa pohdittiin myös kestävyyskunnon ja palautumisen välistä yhteyttä. Tutkimuksen järjestelyt eivät kuitenkaan poissulkeneet tarpeeksi vaikuttavia tekijöitä, jotta tällaisia johtopäätöksiä olisi voitu tehdä.
Opinnäytetyöstä saatiin tuloksia, joita voidaan hyödyntää fysioterapiassa sekä joukkuevoimistelun valmennuksessa. Tällaisesta esimerkkinä ylikuntotilan havaitseminen, jotta voidaan ennaltaehkäistä loukkaantumisriskiä. Lisäksi saatiin tuloksia, joita voimistelijat voivat käyttää apuna omassa harjoittelussaan.
Tutkimusjoukko koostui Suomen Voimisteluliiton yhdestä junioreiden maajoukkueen joukkueesta, josta tutkimukseen osallistui yhdeksän voimistelijaa (n=9). Heille suoritettiin testit kaksi kertaa puolen vuoden aikana, ennen ja jälkeen kilpailukauden.
Opinnäytetyö osoitti, että joukkuevoimistelijoiden kestävyyskunto ja palautuminen kehittyivät kilpailukauden aikana, vaikka yksilöllisesti tuloksissa oli poikkeuksia. Tutkimus osoitti myös, että Firstbeatin ja Cooperin antamat maksimaalisen hapenottokyvyn arvot poikkesivat melko huomattavasti toisistaan, vaikka suhteessa kauden aikaiset muutokset olivat samanlaisia. Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, että suurin osa testattavista arvioi oman kestävyyskunnon paremmaksi ja palautumisen heikommaksi kuin Firstbeatin antamat tulokset.
Tuloksia analysoitaessa pohdittiin myös kestävyyskunnon ja palautumisen välistä yhteyttä. Tutkimuksen järjestelyt eivät kuitenkaan poissulkeneet tarpeeksi vaikuttavia tekijöitä, jotta tällaisia johtopäätöksiä olisi voitu tehdä.
Opinnäytetyöstä saatiin tuloksia, joita voidaan hyödyntää fysioterapiassa sekä joukkuevoimistelun valmennuksessa. Tällaisesta esimerkkinä ylikuntotilan havaitseminen, jotta voidaan ennaltaehkäistä loukkaantumisriskiä. Lisäksi saatiin tuloksia, joita voimistelijat voivat käyttää apuna omassa harjoittelussaan.