ICF-CY viitekehyksen näkyminen lasten ja nuorten kuntoutussuunnitelmissa
Sagne-Ollikainen, Elina (2012)
Sagne-Ollikainen, Elina
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112216094
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112216094
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen lasten ja nuorten versio (ICF CY) näkyy Ruskeasuon koulun oppilaiden kuntoutussuunnitelmien sisällössä, oppilaiden omissa tavoitteissa sekä kuntoutuksen tavoitteissa. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa työskennellään perinteisesti moniammatillisessa ryhmässä, jossa eri ammattiryhmät yhdessä vanhempien kanssa asettavat lapsen kuntoutuksen tavoitteet (Pentttinen, 2010). Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää Ruskeasuon koulun moniammatillisten tiimien dokumentointia ICF CY viitekehyksen mukaisesti. Opinnäytetyössä aineistona oli kolmekymmentä(30) aiemmin laadittua Ruskeasuon koulun oppilaiden kuntoutussuunnitelmaa sekä oppilaiden yksilöllisiä tavoitteita (66 kpl). Tutkimus toteutettiin rekisteritutkimuksena. Tehtävä toteutettiin linkittämällä kuntoutussuunnitelmissa olevaa tietoa Ciezan (2005) työryhmän esittämällä tavalla.
ICF CY näkyi eri tavoin toimintakykykuvauksissa, oppilaiden omissa GAS-tavoitteissa ja kuntoutuksen tavoitteissa. Työn myönteisenä tuloksena voidaan pitää sitä, että valtaosa kuntoutussuunnitelmien sisällöistä on ollut mahdollista muuttaa ICF CY kuvauskohteiksi. Oppilaiden toimintakykyä oli arvioitu ja kuvattu eniten osa-alueella (d) suoritukset ja osallistuminen (41%). Yli puolet, 53%, oppilaiden omista tavoitteista sijoittui suoritusten ja osallistumisen alueelle. Kaikille oppilaille yhteistä oli kommunikaatioapuvälineiden käyttämiseen, kävelemiseen ja liikkumiseen liittyvien tavoitteiden asettaminen. Kuntoutussuunnitelmien toimintakykykuvauksien jakautuminen muihin ICF CY aihe-alueihin oli: (e) ympäristötekijät (31%) ja (b) kehon toiminnot (28%). Oppilaiden omista tavoitteista 35% ja kuntoutuksen tavoitteista 46% sijoittui kehon toimintojen osa-alueelle. Hyvin harvat oppilaiden omista (6%) tai kuntoutuksen tavoitteista (8%) koskivat ympäristötekijöitä.
ICF CY viitekehyksen näkyminen kuntoutuksessa on tärkeää koska se vaikuttaa paradigmaan muutoksen, jolloin lääketieteellisen haitan sijaan painopisteenä on kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointi ja kuntoutus (Paltamaa ym 2011). Tutkimuksessa käytettyä menetelmää voidaan hyödyntää kuntoutussuunnitelmien analysoinnissa jatkossakin. Tutkimus on yksi askel eteenpäin lisätiedon kuntoutussuunnitelmien sisällöstä. Tulokset voivat auttaa ammatti ihmisiä muodostamaan yleiskuvan siitä, miten ICF näkyy nimenomaan Ruskeasuon koulun kuntoutussuunnitelmissa. Sammandrag:
Syftet med arbetet var att utreda hur Klassifikationen för funktionstillstånd, funktionshinder och hälsa, barn och ungdomsversionen ICF CY syns i habiliteringsplaner, i elevernas egna målformulering och i habiliteringens målsättningar. I habiliteringen för barn och unga är arbetssättet ofta mångprofessionellt. Måluppgörelsen görs i samråd med barn, föräldrar/förälder och sakkunniga. (Penttinen 2010). På längre sikt kan detta arbete bidra till att främja dokumentering enligt ICF CY i det mångprofessionella teamet i Brunakärrs skola. I examensarbetet ingick 30 habiliteringsplaner och elevers egna målsättningar (66 stycken) som nedtecknats i elevens individuella plan (IP). Examensarbetet förverkligades som en register-studie. I examensarbetet har information ur habiliteringsplanerna placerats in i ICF CY klassifikationen enligt Cieza m.fl. (2005).
ICF CY syns i habiliteringsplanerna på olika sätt gällande dokumenteringen av elevernas funktionsförmåga, elevernas egna GAS målformuleringar och habiliteringens målformuleringar. Största delen av innehållet i habiliteringsplanerna går att placera in i ICF CY och detta kan ses som ett positivt resultat. Elevernas funktionsförmåga har främst beskrivits inom komponenterna (d) aktiviteter och delaktighet (41%). Över hälften, 53%, av elevernas egna målformuleringar fanns inom aktiviteter och delaktighetskomponenten. Alla elever hade formulerat mål som hade att göra med användningen av hjälpmedel i kommunikation och med att röra på sig samt gå. I dokumenteringen av elevernas funktions-förmåga gällde 31% (e) omgivningsfaktorer och 28% (b) kroppens funktioner. Av elevernas egna målsättningar kunde 35% placeras inom komponenten kroppens funktioner, då motsvarande procentandel för habiliteringens målsättningar var 46%. Få av elevernas egna målsättningar, 6%, handlade om omgivningsfaktorer. Samma gällde habiliteringens mål där 8% gällde omgivningsfaktorer.
Det är viktigt att ICF CY syns i habiliteringen eftersom ett enbart medicinskt synsätt på funktionsförmåga inte räcker, utan det krävs en bredare helhetssyn. (Paltamaa m.fl. 2011). Metoden som använts i arbetet kan användas i fortsättningen för att studera innehållet i habiliteringsplaner. Examensarbetet är ett steg närmare mot att få mer kunskap om innehåll i habiliteringsplaner. Resultaten kan hjälpa sakkunniga att skapa sig en helhetsbild av hur ICF CY syns i habiliteringsplanerna som gjorts upp i Brunakärrs skola.
ICF CY näkyi eri tavoin toimintakykykuvauksissa, oppilaiden omissa GAS-tavoitteissa ja kuntoutuksen tavoitteissa. Työn myönteisenä tuloksena voidaan pitää sitä, että valtaosa kuntoutussuunnitelmien sisällöistä on ollut mahdollista muuttaa ICF CY kuvauskohteiksi. Oppilaiden toimintakykyä oli arvioitu ja kuvattu eniten osa-alueella (d) suoritukset ja osallistuminen (41%). Yli puolet, 53%, oppilaiden omista tavoitteista sijoittui suoritusten ja osallistumisen alueelle. Kaikille oppilaille yhteistä oli kommunikaatioapuvälineiden käyttämiseen, kävelemiseen ja liikkumiseen liittyvien tavoitteiden asettaminen. Kuntoutussuunnitelmien toimintakykykuvauksien jakautuminen muihin ICF CY aihe-alueihin oli: (e) ympäristötekijät (31%) ja (b) kehon toiminnot (28%). Oppilaiden omista tavoitteista 35% ja kuntoutuksen tavoitteista 46% sijoittui kehon toimintojen osa-alueelle. Hyvin harvat oppilaiden omista (6%) tai kuntoutuksen tavoitteista (8%) koskivat ympäristötekijöitä.
ICF CY viitekehyksen näkyminen kuntoutuksessa on tärkeää koska se vaikuttaa paradigmaan muutoksen, jolloin lääketieteellisen haitan sijaan painopisteenä on kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointi ja kuntoutus (Paltamaa ym 2011). Tutkimuksessa käytettyä menetelmää voidaan hyödyntää kuntoutussuunnitelmien analysoinnissa jatkossakin. Tutkimus on yksi askel eteenpäin lisätiedon kuntoutussuunnitelmien sisällöstä. Tulokset voivat auttaa ammatti ihmisiä muodostamaan yleiskuvan siitä, miten ICF näkyy nimenomaan Ruskeasuon koulun kuntoutussuunnitelmissa.
Syftet med arbetet var att utreda hur Klassifikationen för funktionstillstånd, funktionshinder och hälsa, barn och ungdomsversionen ICF CY syns i habiliteringsplaner, i elevernas egna målformulering och i habiliteringens målsättningar. I habiliteringen för barn och unga är arbetssättet ofta mångprofessionellt. Måluppgörelsen görs i samråd med barn, föräldrar/förälder och sakkunniga. (Penttinen 2010). På längre sikt kan detta arbete bidra till att främja dokumentering enligt ICF CY i det mångprofessionella teamet i Brunakärrs skola. I examensarbetet ingick 30 habiliteringsplaner och elevers egna målsättningar (66 stycken) som nedtecknats i elevens individuella plan (IP). Examensarbetet förverkligades som en register-studie. I examensarbetet har information ur habiliteringsplanerna placerats in i ICF CY klassifikationen enligt Cieza m.fl. (2005).
ICF CY syns i habiliteringsplanerna på olika sätt gällande dokumenteringen av elevernas funktionsförmåga, elevernas egna GAS målformuleringar och habiliteringens målformuleringar. Största delen av innehållet i habiliteringsplanerna går att placera in i ICF CY och detta kan ses som ett positivt resultat. Elevernas funktionsförmåga har främst beskrivits inom komponenterna (d) aktiviteter och delaktighet (41%). Över hälften, 53%, av elevernas egna målformuleringar fanns inom aktiviteter och delaktighetskomponenten. Alla elever hade formulerat mål som hade att göra med användningen av hjälpmedel i kommunikation och med att röra på sig samt gå. I dokumenteringen av elevernas funktions-förmåga gällde 31% (e) omgivningsfaktorer och 28% (b) kroppens funktioner. Av elevernas egna målsättningar kunde 35% placeras inom komponenten kroppens funktioner, då motsvarande procentandel för habiliteringens målsättningar var 46%. Få av elevernas egna målsättningar, 6%, handlade om omgivningsfaktorer. Samma gällde habiliteringens mål där 8% gällde omgivningsfaktorer.
Det är viktigt att ICF CY syns i habiliteringen eftersom ett enbart medicinskt synsätt på funktionsförmåga inte räcker, utan det krävs en bredare helhetssyn. (Paltamaa m.fl. 2011). Metoden som använts i arbetet kan användas i fortsättningen för att studera innehållet i habiliteringsplaner. Examensarbetet är ett steg närmare mot att få mer kunskap om innehåll i habiliteringsplaner. Resultaten kan hjälpa sakkunniga att skapa sig en helhetsbild av hur ICF CY syns i habiliteringsplanerna som gjorts upp i Brunakärrs skola.