Työolobarometri : Työhyvinvointia case-yritykselle
Kääriäinen, Henni (2012)
Kääriäinen, Henni
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716806
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716806
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli toteuttaa työolobarometri eräälle Keski-Suomessa toimivalle jauhemaalaamolle. Tutkimus toteutettiin kirjallisena kyselynä ja kyselyyn vastasi kaikki tuotannon työntekijät. Yrityksessä halutaan panostaa työhyvinvointiin ja tämä oli ensimmäinen askel paremman työpaikan luomiseksi.
Teoriaosuudessa tarkasteltiin työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Tarkasteluun otettiin työhyvinvoinnin merkitys, yksilön työhyvinvointi, työyhteisön hyvinvointi, johtaminen ja esimiestyö sekä kuormituksen mittaaminen. Toimintaympäristössä esiteltiin case-yritys sekä toimiala.
Tutkimuksessa oli 16 strukturoitua kysymystä sekä yksi avoin kysymys. Strukturoidut kysymykset jaettiin neljään teemaan, jotka olivat työn kuormitus, esimiestyö, työkyky sekä tiedonkulku ja ilmapiiri. Avoimessa kysymyksessä kysyttiin kehitysehdotuksia edellisiin teemoihin liittyen.
Tutkimustulokset on esitelty diagrammeissa, ensin kaikki yhdessä ja lisäksi vertailtu taustan ja sukupuolen mukaan. Tulokset olivat odotettua positiivisempia, mutta erityisesti kommunikaatiossa, töiden jakamisessa tasaisesti sekä työtavoissa on parantamisen varaa. Tulosten pohjalta tehdään toimintasuunnitelma, jonka avulla heikoimpia osa-alueita aletaan kehittään.
Teoriaosuudessa tarkasteltiin työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Tarkasteluun otettiin työhyvinvoinnin merkitys, yksilön työhyvinvointi, työyhteisön hyvinvointi, johtaminen ja esimiestyö sekä kuormituksen mittaaminen. Toimintaympäristössä esiteltiin case-yritys sekä toimiala.
Tutkimuksessa oli 16 strukturoitua kysymystä sekä yksi avoin kysymys. Strukturoidut kysymykset jaettiin neljään teemaan, jotka olivat työn kuormitus, esimiestyö, työkyky sekä tiedonkulku ja ilmapiiri. Avoimessa kysymyksessä kysyttiin kehitysehdotuksia edellisiin teemoihin liittyen.
Tutkimustulokset on esitelty diagrammeissa, ensin kaikki yhdessä ja lisäksi vertailtu taustan ja sukupuolen mukaan. Tulokset olivat odotettua positiivisempia, mutta erityisesti kommunikaatiossa, töiden jakamisessa tasaisesti sekä työtavoissa on parantamisen varaa. Tulosten pohjalta tehdään toimintasuunnitelma, jonka avulla heikoimpia osa-alueita aletaan kehittään.