Näkemisen laatu monitehotekomykiöllä : tarkastelun kohteena Alcon AcrySof ReSTOR
Tran, Huyen; Zagai, Samira (2012)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Tran, Huyen
Zagai, Samira
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111615445
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111615445
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli tutkia monitehotekomykiöllä saavutettua näkemisen laatua ja arvioida sillä saavutettua toiminnallista näkökykyä. Lisäksi arvioimme sen toimivuutta käytännössä verrattuna vastaavaan yksitehotekomykiöön. Yhteistyökumppaneina toimivat monitehotekomykiöiden valmistaja Alcon ja kaihileikkauksia suorittava Laser Tilkka.
Monitehotekomykiöt mahdollistavat tarkan näkemisen kaikille etäisyyksille poistaen parhaimmassa tapauksessa silmälasien tarpeen kokonaan. Kuitenkin Suomessa eri vuodenaikoina valon määrä jakautuu epätasaisesti, jolloin etenkin talvisin ja syksyisin suuri osa vuorokaudesta on pimeää. Tämä tuo haasteita näkemiselle, minkä vuoksi kiinnostuksemme kohteena oli myös monitehoisen rakenteen mahdolliset vaikutukset hämäränäkemiseen.
Tutkimuksemme otos koostui 13 henkilöstä, joilta oli leikattu kaihi. Seitsemälle tutkittavista oli laitettu leikkauksen yhteydessä monitehotekomykiö ja kuudelle henkilölle yksitehotekomykiö. Mittasimme tutkittavilta näöntarkkuuden eri kontrasteilla, kontrastiherkkyyden, valon sironnan määrän silmässä sekä silmän optisten kuvausvirheiden laadun ja määrän. Tutkittavilta kysyttiin myös subjektiivisia oireita pienimuotoisen kyselyn avulla.
Mittaustuloksemme eivät olleet suurimmalta osin tilastollisesti merkitseviä, mikä viittaa siihen, että monitehotekomykiöllä saavutettu näkemisen laatu on kaiken kaikkiaan hyvä ja verrattavissa yksitehoiseen tekomykiöön. Kuitenkin hämärässä monitehoisen linssin rakenne saattaa heikentää näkemistä, sillä häiritseviä valorenkaita valonlähteiden ympärillä koettiin subjektiivisesti monitehotekomykiöllä. Lisäksi silmässä tapahtuvan valon sironnan määrässä oli havaittavissa huonompia tuloksia monitehotekomykiöllä, mutta ero ryhmien välillä ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä.
Opinnäytetyössämme otoskoko oli suhteellisen pieni, jotta tulosten perusteella voitaisiin tehdä tilastollisesti yleistettävissä olevia johtopäätöksiä. Kuitenkin suuntaa antavia, mittaustulosten välisiä yhteyksiä oli havaittavissa, joita jatkossa voisi tutkia tarkemmin laajemmalla otoskoolla. Monitehotekomykiöllä saavutettu riippumattomuus silmälaseista kompensoi näitä näön laatua huonontavia tekijöitä ja lisää kokonaistyytyväisyyttä tekomykiöön verrattaessa sitä vastaavaan yksitehoiseen tekomykiöön.
Monitehotekomykiöt mahdollistavat tarkan näkemisen kaikille etäisyyksille poistaen parhaimmassa tapauksessa silmälasien tarpeen kokonaan. Kuitenkin Suomessa eri vuodenaikoina valon määrä jakautuu epätasaisesti, jolloin etenkin talvisin ja syksyisin suuri osa vuorokaudesta on pimeää. Tämä tuo haasteita näkemiselle, minkä vuoksi kiinnostuksemme kohteena oli myös monitehoisen rakenteen mahdolliset vaikutukset hämäränäkemiseen.
Tutkimuksemme otos koostui 13 henkilöstä, joilta oli leikattu kaihi. Seitsemälle tutkittavista oli laitettu leikkauksen yhteydessä monitehotekomykiö ja kuudelle henkilölle yksitehotekomykiö. Mittasimme tutkittavilta näöntarkkuuden eri kontrasteilla, kontrastiherkkyyden, valon sironnan määrän silmässä sekä silmän optisten kuvausvirheiden laadun ja määrän. Tutkittavilta kysyttiin myös subjektiivisia oireita pienimuotoisen kyselyn avulla.
Mittaustuloksemme eivät olleet suurimmalta osin tilastollisesti merkitseviä, mikä viittaa siihen, että monitehotekomykiöllä saavutettu näkemisen laatu on kaiken kaikkiaan hyvä ja verrattavissa yksitehoiseen tekomykiöön. Kuitenkin hämärässä monitehoisen linssin rakenne saattaa heikentää näkemistä, sillä häiritseviä valorenkaita valonlähteiden ympärillä koettiin subjektiivisesti monitehotekomykiöllä. Lisäksi silmässä tapahtuvan valon sironnan määrässä oli havaittavissa huonompia tuloksia monitehotekomykiöllä, mutta ero ryhmien välillä ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä.
Opinnäytetyössämme otoskoko oli suhteellisen pieni, jotta tulosten perusteella voitaisiin tehdä tilastollisesti yleistettävissä olevia johtopäätöksiä. Kuitenkin suuntaa antavia, mittaustulosten välisiä yhteyksiä oli havaittavissa, joita jatkossa voisi tutkia tarkemmin laajemmalla otoskoolla. Monitehotekomykiöllä saavutettu riippumattomuus silmälaseista kompensoi näitä näön laatua huonontavia tekijöitä ja lisää kokonaistyytyväisyyttä tekomykiöön verrattaessa sitä vastaavaan yksitehoiseen tekomykiöön.