Toimivat laitoskatkaisuhoitokäytännöt Lahden, Kouvolan ja Kotkan katkaisuhoitoasemilla
Lillberg, Taru (2009)
Lillberg, Taru
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911266159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911266159
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kolmen eri laitoskatkaisuhoitoyksikön työntekijöiden mielipiteitä heidän yksikkönsä toimintakäytännöistä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten päihdepalvelujen laatusuositusten mukainen esteettömyyden periaate toteutuu Lahdessa, Kouvolassa ja Kotkassa. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten laitoskatkaisuhoitoa toteutetaan yksiköissä, mikä on katkaisuhoidon vaikutus katkaisuhoidon jälkeiseen päihteiden käyttöön, ja mitä vahvuuksia ja heikkouksia kunkin yk-sikön toiminnassa on katkaisun jälkeiseen päihteiden käyttöön.
Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmä oli teema-haastattelu (N=9). Haastattelut toteutettiin keväällä 2009. Vastaukset analysoitiin kvalitatiivisesti.
Laitoskatkaisuhoitoa järjestetään hieman eri tavoin kolmella paikkakunnalla, mutta pääperiaatteet ovat samat kaikissa yksiköissä. Katkaisuhoidon vaikutusta on vaikea arvioida, eikä aihetta ole tutkittu paljon. Päihderiippuvuus ja siitä toipuminen ovat prosessiluonteisia, eikä lyhyillä hoitojaksoilla voida suuresti vaikuttaa asiakkaiden päihteiden käyttöön.
Tutkimuksessa selvisi, että laitoskatkaisun hoitojaksojen tulisi olla pidempiä ja asiak-kaiden tulisi päästä jatkohoitoon heti katkaisuhoidosta lähdettyään. Monella paikkakunnalla avohoidon palveluissa on pitkät jonot, jolloin asiakkaat saattavat joutua odottamaan kuukauden pääsyä avopalveluiden piiriin, laitosjatkohoidosta puhumattakaan.
Katkaisuhoidon asiakkaista iso osa on moninkertaisia uusijoita. Sama asiakas ei välttämättä hakeudu hoitoon enää uudestaan, mutta on hyvin vaikea arvioida, onko hän lopettanut päihteiden käytön kokonaan, vai onko hän muuttanut toiselle paikkakunnalle. Päihdepalveluita tulisi yhdenmukaistaa siten, että kaikilla olisi tasavertaiset mah-dollisuudet hoitoon. Päihdetyön tuloksellisuutta tulisi tutkia siitä näkökulmasta, mikä päihdetyössä on ollut sellaista, joka on auttanut asiakasta hallitsemaan päihteiden käyttöään tai lopettamaan kokonaan.
Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmä oli teema-haastattelu (N=9). Haastattelut toteutettiin keväällä 2009. Vastaukset analysoitiin kvalitatiivisesti.
Laitoskatkaisuhoitoa järjestetään hieman eri tavoin kolmella paikkakunnalla, mutta pääperiaatteet ovat samat kaikissa yksiköissä. Katkaisuhoidon vaikutusta on vaikea arvioida, eikä aihetta ole tutkittu paljon. Päihderiippuvuus ja siitä toipuminen ovat prosessiluonteisia, eikä lyhyillä hoitojaksoilla voida suuresti vaikuttaa asiakkaiden päihteiden käyttöön.
Tutkimuksessa selvisi, että laitoskatkaisun hoitojaksojen tulisi olla pidempiä ja asiak-kaiden tulisi päästä jatkohoitoon heti katkaisuhoidosta lähdettyään. Monella paikkakunnalla avohoidon palveluissa on pitkät jonot, jolloin asiakkaat saattavat joutua odottamaan kuukauden pääsyä avopalveluiden piiriin, laitosjatkohoidosta puhumattakaan.
Katkaisuhoidon asiakkaista iso osa on moninkertaisia uusijoita. Sama asiakas ei välttämättä hakeudu hoitoon enää uudestaan, mutta on hyvin vaikea arvioida, onko hän lopettanut päihteiden käytön kokonaan, vai onko hän muuttanut toiselle paikkakunnalle. Päihdepalveluita tulisi yhdenmukaistaa siten, että kaikilla olisi tasavertaiset mah-dollisuudet hoitoon. Päihdetyön tuloksellisuutta tulisi tutkia siitä näkökulmasta, mikä päihdetyössä on ollut sellaista, joka on auttanut asiakasta hallitsemaan päihteiden käyttöään tai lopettamaan kokonaan.