Tähtäimessä järjestöstrategia? : alkukartoitus Uuden Jyväskylän alueen sosiaali- ja terveysalan järjestöissä
Roininen, Maija (2009)
Roininen, Maija
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911276304
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911276304
Tiivistelmä
Opinnäytetyö oli tilaustyö Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitolta (STKL). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kokevatko Uuden Jyväskylän alueen (käsittää Jyväskylän kaupungin sekä entiset Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan) sosiaali-ja terveysalan järjestöt tarvitsevansa järjestöstrategiaa ja millainen strategia tulisi mahdollisesti laatia. Tutkimuksessa selvitettiin myös edellä mainittujen järjestöjen toimintaedellytyksiä sekä yhteistyöverkostoja. Tutkimuksen taustalla vaikutti vuonna 2007 Pohjois-Karjalan maakunnassa laadittu ensimmäinen hyvinvointialojen järjestöstrategia.
Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Sähköpostikyselyt laadittiin Webropol-ohjelman avulla, ja vastaajiksi valittiin alue- ja paikallisyhdistysten työntekijöitä Uuden Jyväskylän alueen sosiaali- ja terveysalan järjestöistä. Vastauksia tuli yhteensä 44 kappaletta. Ryhmähaastattelu suoritettiin Järjestörukkanen-nimiselle kokoonpanolle, johon kuuluvat henkilöt edustavat kattavasti sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kenttää. Ryhmähaastatteluun osallistui 8 henkilöä, joista yhtä haastateltiin jälkeenpäin. Lisäksi suoritettiin vielä yksi yksilöhaastattelu sähköpostin välityksellä.
Vastauksista ilmeni, että järjestöstrategialle on tarvetta Uuden Jyväskylän alueen sosiaali- ja terveysalan järjestöissä. Vastauksissa pohdittiin, että onko ideaalista kohdentaa strategia ainoastaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjä koskevaksi, vai tulisiko kohderyhmää ja/tai -aluetta laajentaa. Järjestöjen haasteena on ennen kaikkea taloudellisten resurssien niukkuus ja erittäin tärkeänä asiana koettiin tietyn kohderyhmän tai yhteiskunnan hyvinvoinnin edistäminen. Yhteistyöverkostoissa (toiset järjestöt, julkiset toimijat ja monitoimijaiset verkostot) nähtiin parantamisen varaa.
Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Sähköpostikyselyt laadittiin Webropol-ohjelman avulla, ja vastaajiksi valittiin alue- ja paikallisyhdistysten työntekijöitä Uuden Jyväskylän alueen sosiaali- ja terveysalan järjestöistä. Vastauksia tuli yhteensä 44 kappaletta. Ryhmähaastattelu suoritettiin Järjestörukkanen-nimiselle kokoonpanolle, johon kuuluvat henkilöt edustavat kattavasti sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kenttää. Ryhmähaastatteluun osallistui 8 henkilöä, joista yhtä haastateltiin jälkeenpäin. Lisäksi suoritettiin vielä yksi yksilöhaastattelu sähköpostin välityksellä.
Vastauksista ilmeni, että järjestöstrategialle on tarvetta Uuden Jyväskylän alueen sosiaali- ja terveysalan järjestöissä. Vastauksissa pohdittiin, että onko ideaalista kohdentaa strategia ainoastaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjä koskevaksi, vai tulisiko kohderyhmää ja/tai -aluetta laajentaa. Järjestöjen haasteena on ennen kaikkea taloudellisten resurssien niukkuus ja erittäin tärkeänä asiana koettiin tietyn kohderyhmän tai yhteiskunnan hyvinvoinnin edistäminen. Yhteistyöverkostoissa (toiset järjestöt, julkiset toimijat ja monitoimijaiset verkostot) nähtiin parantamisen varaa.