Monimuotoinen työyhteisö. Ratkaisu Horeca-alan työvoimatarpeeseen?
Väisänen, Sirkku (2012)
Väisänen, Sirkku
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121119086
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121119086
Tiivistelmä
Hotelli-, ravintola- ja cateringalalla on pula ammattitaitoisista työntekijöistä, eikä työvoimansaanti helpotu lähitulevaisuudessakaan eläköitymisen kiihtyessä työvoimavaltaisella alalla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten ammattikeittiöt ovat varautuneet maahanmuuttajataustaisiin työntekijöihin suomalaisissa työyhteisöissä ja voisiko monimuotoinen työyhteisömalli olla ratkaisu rekrytointihaasteisiin. Tutkimus oli kvalitatiivinen kyselytutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselyaineiston vastauksista. Kyselyyn vastasi 72 esimiestä, jotka työskentelevät erilaisissa ammattikeittiöissä eri puolella Suomea. Kyselytutkimus toteutettiin 15.5 - 31.5.2012. Tutkimukselle asetettiin neljä teemaa: rekrytointi, perehdytys ja työnopastus, johtaminen sekä tulevaisuuden arviointi: kaikki ovat työyhteisön johtamisen peruselementtejä. Tutkimusaineistoa käsiteltiin sekä määrällisesti että laadullisesti kysymystyyppien mukaan.
Tutkimus osoitti, että maahanmuuttajataustaisen työnhakijan rekrytointiin varustaudutaan vajavaisin menetelmin. Erityisesti rekrytointia hankaloittavat hakijan kielitaidon puute ja haastattelijan etnisyyteen liittyvät ennakkokäsitykset. Vain osa vastaajista oli varautunut selkokielisellä perehdytysmateriaalilla työhönottotilanteessa tai itse perehdytysvaiheessa. Myös perehdytyksen ja työnopastuksen seurannassa ilmeni puutteita. Esimiehet eivät olleet saaneet koulutusta monimuotoisen työyhteisön johtamiseen, ja pitivätkin monikulttuurisuuskoulutusta tärkeänä koko työyhteisölle. Monimuotoisen työyhteisön johta-misen ongelmiksi kulminoituivat heikko suomenkielen taito ja kulttuurieroista johtuvat ristiriidat. Monimuotoisen työyhteisön eduksi nousivat maahanmuuttajien hyvä työmotivaatio, suvaitsevaisuuden lisääntyminen sekä monimuotoisuuden heijastuminen positiivisesti yrityksen ulkoiseen imagoon. Tutkimus osoitti, että esimiehet uskovat tulevaisuuden työpaikkojen olevan monimuotoisia.
Tutkimuksen perusteella jo maahanmuuttajien ammatillisessa koulutuksessa tulisi lisätä suomenkielen opetusta. Lisäksi voidaan todeta esimiesten tarvitsevan nykyistä useammin lisäkoulutusta voidakseen johtaa monimuotoista työyhteisöä. Yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja työpaikkojen välillä tulee edelleen kehittää.
Tutkimus osoitti, että maahanmuuttajataustaisen työnhakijan rekrytointiin varustaudutaan vajavaisin menetelmin. Erityisesti rekrytointia hankaloittavat hakijan kielitaidon puute ja haastattelijan etnisyyteen liittyvät ennakkokäsitykset. Vain osa vastaajista oli varautunut selkokielisellä perehdytysmateriaalilla työhönottotilanteessa tai itse perehdytysvaiheessa. Myös perehdytyksen ja työnopastuksen seurannassa ilmeni puutteita. Esimiehet eivät olleet saaneet koulutusta monimuotoisen työyhteisön johtamiseen, ja pitivätkin monikulttuurisuuskoulutusta tärkeänä koko työyhteisölle. Monimuotoisen työyhteisön johta-misen ongelmiksi kulminoituivat heikko suomenkielen taito ja kulttuurieroista johtuvat ristiriidat. Monimuotoisen työyhteisön eduksi nousivat maahanmuuttajien hyvä työmotivaatio, suvaitsevaisuuden lisääntyminen sekä monimuotoisuuden heijastuminen positiivisesti yrityksen ulkoiseen imagoon. Tutkimus osoitti, että esimiehet uskovat tulevaisuuden työpaikkojen olevan monimuotoisia.
Tutkimuksen perusteella jo maahanmuuttajien ammatillisessa koulutuksessa tulisi lisätä suomenkielen opetusta. Lisäksi voidaan todeta esimiesten tarvitsevan nykyistä useammin lisäkoulutusta voidakseen johtaa monimuotoista työyhteisöä. Yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja työpaikkojen välillä tulee edelleen kehittää.