Kohti hyvää laulusuhdetta : LauluAvaimen asiakkaiden kokemuksia lauluharrastuksestaan
Launonen, Maija (2012)
Launonen, Maija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121619663
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121619663
Tiivistelmä
LauluAvain on laulutaidottomaksi itsensä kokeville tai muuten laulamista jännittäville suunnattu yksityinen laulukoulu. Tämän työn tavoitteena oli kartoittaa LauluAvaimen asiakkaiden kokemuksia lauluharrastuksestaan. Tutkimukseen osallistui kuusi LauluAvaimen asiakasta, jotka kirjoittivat kokemuksistaan kirjoitelman. Tutkimus on toteutettu laadullisella tutkimusotteella, ja aineiston analysoinnissa on käytetty narratiivista lähestymistapaa.
LauluAvaimen kursseilla asiakkaiden puheissa nousevat toistuvasti esiin ikävät muistot koulun musiikinopetuksesta ja etenkin laulukokeista. Työn yhtenä tarkoituksena oli selvittää millaista koulun musiikinopetus on ollut kirjoittajien kouluaikana ja verrata kirjoittajien kokemuksia musiikin opetussuunnitelmien tavoitteisiin 1950–1970-luvuilta. Toiseksi työssä selvitettiin, millaisia muutoksia kirjoittajien laulusuhteessa on tapahtunut kurssien aikana. Kirjoitelmia analysoitiin LauluAvaimen perustajan Ava Nummisen väitöskirjassaan määrittelemän hyvän laulusuhteen avulla. Kolmanneksi selvitettiin mitkä tekijät ovat vaikuttaneet muutoksiin laulusuhteessa. Työn teoriataustassa käsitellään koulun musiikinopetusta, laulamiseen vaikuttavia tekijöitä sekä laulamisen vaikutusta hyvinvointiin.
Kirjoittajien kokemukset koulun musiikinopetuksesta vaihtelivat neutraaleista hyvin negatiivisiin. Kokemuksissa oli vähän yhtäläisyyksiä opetussuunnitelmien tavoitteiden kanssa, jotka olivat pedagogisesti hyvinkin tarkkaan laadittuja. Ennen kursseille tuloa kirjoittajille oli muodostunut eritasoisia laulusuhteita vaihdellen huonosta kohtalaisen hyvään. Kaikilla kirjoittajilla on tapahtunut merkittävää muutosta kohti myönteisempää laulusuhdetta opetuksen aikana. Kirjoitelmissa esiin nousseita laulusuhteen muutoksiin myönteisesti vaikuttaneita tekijöitä ovat kannustava ilmapiiri, opettajien asenne ja ammattitaito, laulutaidon kehitys, laulamisen vaikutus hyvinvointiin, ei pakkoa laulaa yksin, lasten kanssa laulaminen, yhteisöllisyys ja haave esiintymisestä.
Hyvä laulusuhde on toimiva mittari kehittyvän laulajan kehityksen arvioimisessa. Asiakkaiden lauluhistoriaan perehtyminen narratiivien muodossa on hyödyllistä etenkin silloin, kun on kyse laulajista, joilla on taustallaan huonoja laulukokemuksia. Hyvän laulusuhteen saavuttamista ja ylläpitämistä voidaan pitää tavoitteena myös ammatillisessa laulunopiskelussa.
LauluAvaimen kursseilla asiakkaiden puheissa nousevat toistuvasti esiin ikävät muistot koulun musiikinopetuksesta ja etenkin laulukokeista. Työn yhtenä tarkoituksena oli selvittää millaista koulun musiikinopetus on ollut kirjoittajien kouluaikana ja verrata kirjoittajien kokemuksia musiikin opetussuunnitelmien tavoitteisiin 1950–1970-luvuilta. Toiseksi työssä selvitettiin, millaisia muutoksia kirjoittajien laulusuhteessa on tapahtunut kurssien aikana. Kirjoitelmia analysoitiin LauluAvaimen perustajan Ava Nummisen väitöskirjassaan määrittelemän hyvän laulusuhteen avulla. Kolmanneksi selvitettiin mitkä tekijät ovat vaikuttaneet muutoksiin laulusuhteessa. Työn teoriataustassa käsitellään koulun musiikinopetusta, laulamiseen vaikuttavia tekijöitä sekä laulamisen vaikutusta hyvinvointiin.
Kirjoittajien kokemukset koulun musiikinopetuksesta vaihtelivat neutraaleista hyvin negatiivisiin. Kokemuksissa oli vähän yhtäläisyyksiä opetussuunnitelmien tavoitteiden kanssa, jotka olivat pedagogisesti hyvinkin tarkkaan laadittuja. Ennen kursseille tuloa kirjoittajille oli muodostunut eritasoisia laulusuhteita vaihdellen huonosta kohtalaisen hyvään. Kaikilla kirjoittajilla on tapahtunut merkittävää muutosta kohti myönteisempää laulusuhdetta opetuksen aikana. Kirjoitelmissa esiin nousseita laulusuhteen muutoksiin myönteisesti vaikuttaneita tekijöitä ovat kannustava ilmapiiri, opettajien asenne ja ammattitaito, laulutaidon kehitys, laulamisen vaikutus hyvinvointiin, ei pakkoa laulaa yksin, lasten kanssa laulaminen, yhteisöllisyys ja haave esiintymisestä.
Hyvä laulusuhde on toimiva mittari kehittyvän laulajan kehityksen arvioimisessa. Asiakkaiden lauluhistoriaan perehtyminen narratiivien muodossa on hyödyllistä etenkin silloin, kun on kyse laulajista, joilla on taustallaan huonoja laulukokemuksia. Hyvän laulusuhteen saavuttamista ja ylläpitämistä voidaan pitää tavoitteena myös ammatillisessa laulunopiskelussa.