Kehitysvammaisen lapsen vanhempien tukeminen lapsen osastohoidon aikana : kirjallisuuskatsaus
Bitter, Annette; Hajredinaj, Arbnora (2012)
Bitter, Annette
Hajredinaj, Arbnora
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120518475
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120518475
Tiivistelmä
Kehitysvammainen lapsi ja perhe ovat osa erityisryhmää ja heidän tukemiseensa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kehitysvammaisen lapsen sairastuminen vaatii tarkempaa ja tehokkaampaa hoitoa sekä paraneminen saattaa olla haastavampaa kuin lapsella ilman erityistarpeita. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, millaista tukea kehitysvammaisen lapsen vanhemmat tarvitsevat, kun lapsi on sairaalahoidossa muun syyn kuin kehitysvammaisuuden diagnosoinnin takia ja saadun tiedon avulla kehittää kehitysvammaisten lasten ja heidän perheidensä hoitotyötä osastoilla.
Aineisto kerättiin viidestä eri tietokannasta Ebsco/Cinahl, Linda, Medic, Cochrane sekä Journal of Pediatric Nursing. Katsaus tehtiin käyttämällä viittä artikkelia, joista kaksi oli tehty Suomessa, kaksi Ruotsissa ja yksi Englannissa. Aineisto oli julkaistu vuosien 1999-2011 välillä. Artikkeleista 4 oli haastattelututkimuksia ja 1 kirjallisuuskatsaus.
Tutkimuksista selvisi, että vanhemmat kokivat saaneensa parhaiten konkreettista, emotionaalista ja tiedollista tukea. Myös henkinen tuki ja vertaistuki tuli esille saatuun tukeen liittyen. Tulosten mukaan vanhemmat kokivat tarvitsevansa konkreettista ja tiedollista sekä vertaistukea yhä enemmän. Tutkimuksissa tuli myös vahvasti ilmi tyytyväisyys omahoitajuuteen.
Lisätutkimuksia olisi syytä tehdä yksilöllisen tuen tarpeen tunnistamisesta, tiedonantotavoista sekä perheiden arjen tarpeista, jotta voitaisiin parantaa sekä lasten että vanhempien elämänlaatua.
Aineisto kerättiin viidestä eri tietokannasta Ebsco/Cinahl, Linda, Medic, Cochrane sekä Journal of Pediatric Nursing. Katsaus tehtiin käyttämällä viittä artikkelia, joista kaksi oli tehty Suomessa, kaksi Ruotsissa ja yksi Englannissa. Aineisto oli julkaistu vuosien 1999-2011 välillä. Artikkeleista 4 oli haastattelututkimuksia ja 1 kirjallisuuskatsaus.
Tutkimuksista selvisi, että vanhemmat kokivat saaneensa parhaiten konkreettista, emotionaalista ja tiedollista tukea. Myös henkinen tuki ja vertaistuki tuli esille saatuun tukeen liittyen. Tulosten mukaan vanhemmat kokivat tarvitsevansa konkreettista ja tiedollista sekä vertaistukea yhä enemmän. Tutkimuksissa tuli myös vahvasti ilmi tyytyväisyys omahoitajuuteen.
Lisätutkimuksia olisi syytä tehdä yksilöllisen tuen tarpeen tunnistamisesta, tiedonantotavoista sekä perheiden arjen tarpeista, jotta voitaisiin parantaa sekä lasten että vanhempien elämänlaatua.