Hoitajien työhön liittyvä valtaistuminen Helsingin keskisessä kotihoidossa
Sollasvaara, Reetta (2009)
Sollasvaara, Reetta
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911235933
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911235933
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka valtaistuneiksi (empowerment) Helsingin kaupungin keskisen kotihoitoyksikön hoitajat arvioivat itsensä ja kuinka valtaistumista edistäväksi tai estäväksi he kokevat työympäristönsä. Samalla selvitettiin myös, miten hoitajien taustatekijät ja suhde nykyiseen työhön vaikuttavat työhön liittyvään valtaistumiseen. Tutkimus toimii organisaation työhyvinvointihankkeen alkumittauksena ja tuloksia voidaan käyttää apuna henkilöstöjohtamista ja työhyvinvointia kehitettäessä.
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat kotihoidon hoitajat (n = 210), joille tehtiin kysely työhön liittyvästä valtaistumisesta ”Nurse Empowerment” -mittarilla talvella 2009 (Kuokkanen 2003). Kyselyaineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS -ohjelmalla tarkastelemalla tunnuslukuja ja frekvenssitaulukoita sekä tutkimalla tasoeroja Kruskall Wallis -testillä ja Mann-Whitney U-testillä. Muuttujien välistä yhteyttä mitattiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella. Mittarin reliabiliteettia arvioitiin Cronbachin alfa-kertoimella.
Tutkimukseen osallistuneet hoitajat arvioivat olevansa melko valtaistuneita. Heidän ominaisuuksiaan ja toimintaansa kuvasivat parhaiten toisten arvostaminen, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus. Heikoiten hoitajien ominaisuuksia kuvasivat innovatiivisuus ja tavoitteellisuus. Hoitajien toimintaa kuvasivat hyvin myös omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, uskallus sanoa ja toimia, tehokkuus paineen alla, joustavuus, taitavuus, päätöksentekokyky, itsenäisyys ja kollegojen konsultointi ja opettaminen. Huonoimmin hoitajien toimintaa kuvasivat avoin keskustelu, työskentely yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, yhteisön ilmapiiriin vaikuttaminen ja ongelmien ratkaiseminen.Valtaistuminen oli yhteydessä työtyytyväisyyteen. Valtaistuneemmat hoitajat olivat muita tyytyväisempiä työhönsä ja työpaikkaansa.
Tutkimuksen hoitajat arvioivat työympäristönsä valtaistumista edistäväksi. He arvioivat työympäristössään olevan jaettua vastuuta, luottamusta, kollegiaalista tukea, ongelman ratkaisua ja avoin ilmapiiri. Toisaalta he kokivat työympäristössään olevan myös raja-aitoja, eripuraa ja avoimuuden puutetta.
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat kotihoidon hoitajat (n = 210), joille tehtiin kysely työhön liittyvästä valtaistumisesta ”Nurse Empowerment” -mittarilla talvella 2009 (Kuokkanen 2003). Kyselyaineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS -ohjelmalla tarkastelemalla tunnuslukuja ja frekvenssitaulukoita sekä tutkimalla tasoeroja Kruskall Wallis -testillä ja Mann-Whitney U-testillä. Muuttujien välistä yhteyttä mitattiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella. Mittarin reliabiliteettia arvioitiin Cronbachin alfa-kertoimella.
Tutkimukseen osallistuneet hoitajat arvioivat olevansa melko valtaistuneita. Heidän ominaisuuksiaan ja toimintaansa kuvasivat parhaiten toisten arvostaminen, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus. Heikoiten hoitajien ominaisuuksia kuvasivat innovatiivisuus ja tavoitteellisuus. Hoitajien toimintaa kuvasivat hyvin myös omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, uskallus sanoa ja toimia, tehokkuus paineen alla, joustavuus, taitavuus, päätöksentekokyky, itsenäisyys ja kollegojen konsultointi ja opettaminen. Huonoimmin hoitajien toimintaa kuvasivat avoin keskustelu, työskentely yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, yhteisön ilmapiiriin vaikuttaminen ja ongelmien ratkaiseminen.Valtaistuminen oli yhteydessä työtyytyväisyyteen. Valtaistuneemmat hoitajat olivat muita tyytyväisempiä työhönsä ja työpaikkaansa.
Tutkimuksen hoitajat arvioivat työympäristönsä valtaistumista edistäväksi. He arvioivat työympäristössään olevan jaettua vastuuta, luottamusta, kollegiaalista tukea, ongelman ratkaisua ja avoin ilmapiiri. Toisaalta he kokivat työympäristössään olevan myös raja-aitoja, eripuraa ja avoimuuden puutetta.