Äitien kokemuksia raskausajan liikunnasta ja äitiysneuvolan liikuntaohjauksesta
Lepistö, Suvi (2009)
Lepistö, Suvi
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912077212
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912077212
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista ohjausta raskaana olevat naiset ovat liikunnan suhteen kokeneet saaneensa ja, millaista he toivoisivat saavansa Muonion äitiysneuvolasta. Lisäksi tarkoituksena oli kuvailla, millaista liikuntaa muoniolaiset raskaana olevat naiset harrastavat ja, miten he ovat kokeneet liikunnan harrastamisen raskausaikana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten ohjausta voisi kehittää äitiysneuvolassa liikunnan suhteen sekä tuottaa tietoa, millaista liikuntaa raskaana olevat voivat harrastaa ja, mitä kannattaa välttää. Opinnäytetyön tutkimusongelmia olivat: 1. Millaista ohjausta raskaana olevat naiset ovat kokeneet saaneensa liikunnan suhteen? 2. Mistä liikuntaan liittyvistä asioista raskaana olevat haluaisivat saada enemmän tietoa? 3. Miten raskaana olevat naiset ovat kokeneet liikunnan harrastamisen raskausaikana?
Opinnäytetyössä käytettiin sekä laadullista että määrällistä lähestymistapaa. Aineiston keruu toteutettiin kyselylomakkeella, joka sisälsi avoimia ja strukturoituja kysymyksiä. Analysointi tehtiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja Excelin taulukkolaskentaohjelmalla.
Kyselyyn vastasi yhteensä 15 naista. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että liikunnan määrä raskauden aikana pysyi suurimmalla osalla vastaajista samana kuin ennen raskautta ja kävely oli lähes kaikkien suosikkilaji. Vastaajista suurin osa koki, että liikunnan harrastamisella oli ollut positiivisia vaikutuksia fyysisillä ja psyykkisillä alueilla. Erityisesti fyysisistä ja psyykkisistä vaikutuksista nousivat selkeimmin esille, että liikunta on ehkäissyt liiallista painon nousua, parantanut ryhtiä, vähentänyt ummetusta, kohentanut mielialaa, rentouttanut, parantanut vireystilaa ja vähentänyt stressiä. Vastaajista enemmistö oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä äitiysneuvolasta saatuun liikuntaohjaukseen. Seitsemän naista eli lähes puolet vastaajista eivät kuitenkaan olleet saaneet kunnollista ohjausta tai motivointia liikunnan pariin. Opinnäytetyön pohjalta liikuntaohjausta voisi kehittää siten, että sitä annettaisiin enemmän ja näin myös motivoitaisiin raskaana olevia liikunnan pariin.
Mahdollisia jatkotutkimuksia voisi tehdä siitä, miten äitiysneuvoloiden antama liikuntaohjaus tapahtuu kaupungeissa. Jatkotutkimuksia voisi tehdä myös siitä, millaista liikunta ohjausta neuvoloista annetaan, kun vauva on syntynyt ja miten äidit harrastavat liikuntaa synnytyksen jälkeen.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä laadullista että määrällistä lähestymistapaa. Aineiston keruu toteutettiin kyselylomakkeella, joka sisälsi avoimia ja strukturoituja kysymyksiä. Analysointi tehtiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja Excelin taulukkolaskentaohjelmalla.
Kyselyyn vastasi yhteensä 15 naista. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että liikunnan määrä raskauden aikana pysyi suurimmalla osalla vastaajista samana kuin ennen raskautta ja kävely oli lähes kaikkien suosikkilaji. Vastaajista suurin osa koki, että liikunnan harrastamisella oli ollut positiivisia vaikutuksia fyysisillä ja psyykkisillä alueilla. Erityisesti fyysisistä ja psyykkisistä vaikutuksista nousivat selkeimmin esille, että liikunta on ehkäissyt liiallista painon nousua, parantanut ryhtiä, vähentänyt ummetusta, kohentanut mielialaa, rentouttanut, parantanut vireystilaa ja vähentänyt stressiä. Vastaajista enemmistö oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä äitiysneuvolasta saatuun liikuntaohjaukseen. Seitsemän naista eli lähes puolet vastaajista eivät kuitenkaan olleet saaneet kunnollista ohjausta tai motivointia liikunnan pariin. Opinnäytetyön pohjalta liikuntaohjausta voisi kehittää siten, että sitä annettaisiin enemmän ja näin myös motivoitaisiin raskaana olevia liikunnan pariin.
Mahdollisia jatkotutkimuksia voisi tehdä siitä, miten äitiysneuvoloiden antama liikuntaohjaus tapahtuu kaupungeissa. Jatkotutkimuksia voisi tehdä myös siitä, millaista liikunta ohjausta neuvoloista annetaan, kun vauva on syntynyt ja miten äidit harrastavat liikuntaa synnytyksen jälkeen.