TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA HYRRÄSTÄ : Työpajanuorten hyvinvointi terveystarkastusten valossa
Orenius, Anne (2012)
Orenius, Anne
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305046235
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305046235
Tiivistelmä
Väestöryhmien väliset hyvinvointierot ovat kasvaneet ja yhä useampi nuori on vaarassa syrjäytyä. Syrjäytymisvaarassa ovat erityisesti koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneet nuoret, kuten työpajanuoret. Useissa kansallisissa ja alueellisissa kehittämisohjelmissa ja -hankkeissa tähdätään nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseen. Yksi näistä hankkeista oli Hyrrä-hanke (1.3.2009 - 31.10.2011), joka oli tämän opinnäytetyön tilaaja.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työpajanuorten hyvinvointia uhkaavia ja edistäviä tekijöitä. Edelleen tarkoituksena oli kuvata saatujen tulosten perusteella, miten työpajanuorille suunnatuilla terveystarkastuksilla voidaan edistää heidän hyvinvointiaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että saatua tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten terveyspalveluita ja työpajatoimintaa.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Tutkimustehtäviä oli kaksi: Kuvata, millaisia työpajanuorten hyvinvointia uhkaavia tekijöitä on havaittavissa terveystarkastusten perusteella. Kuvata, millaisia työpajanuorten hyvinvointia edistäviä tekijöitä on havaittavissa terveystarkastusten perusteella. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta työpajanuorta heille järjestetyn terveystarkastuksen ja -neuvonnan yhteydessä. Opinnäytetyön aineistona käytettiin myös työpajanuorten terveystarkastuksesta saatuja mittausten ja tutkimusten tuloksia. Lisäksi aineistona olivat työpajanuorten yksilövalmennuspäiväkirjat. Kerätty aineisto yhdistettiin ja analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysillä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella työpajanuorten hyvinvointia uhkasivat useat eri tekijät. Yleisimmät terveyttä uhkaavat tekijät työpajanuorilla olivat epäterveelliset ravitsemustottumukset, riittämätön uni ja runsas alkoholin käyttö. Myös psyykkinen oireilu, vähäinen liikunta ja tupakointi olivat tavallista heidän keskuudessaan. Työpajanuorten materiaalista hyvinvointia puolestaan uhkasivat keskeytyneet koulutukset, työttömyys ja pienituloisuus. Nämä tekijät ovat välillisesti yhteydessä myös terveyttä uhkaaviin tekijöihin. Vaikka työpajanuorten hyvinvointia uhkasivat useat eri tekijät, myös hyvinvointia edistäviä tekijöitä nousi esille tuloksista. Näitä olivat säännölliset sosiaaliset suhteet, positiivinen suhtautuminen tulevaisuuteen ja rokotusten voimassaolo. Lisäksi työpajanuoret kokivat terveydentilansa ja työkykynsä keskimäärin hyväksi, ja jokaisella heistä oli selvä suunnitelma tulevaisuutensa suhteen.
Saatujen tulosten perusteella työpajanuorille suunnatuilla terveystarkastuksilla voidaan edistää monin tavoin työpajanuorten terveyttä, hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä sekä kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja ja säästää yhteiskunnan varoja. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten terveyspalveluita ja työpajatoimintaa.
Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää, miten terveyspalveluita tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten tarpeita.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työpajanuorten hyvinvointia uhkaavia ja edistäviä tekijöitä. Edelleen tarkoituksena oli kuvata saatujen tulosten perusteella, miten työpajanuorille suunnatuilla terveystarkastuksilla voidaan edistää heidän hyvinvointiaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että saatua tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten terveyspalveluita ja työpajatoimintaa.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Tutkimustehtäviä oli kaksi: Kuvata, millaisia työpajanuorten hyvinvointia uhkaavia tekijöitä on havaittavissa terveystarkastusten perusteella. Kuvata, millaisia työpajanuorten hyvinvointia edistäviä tekijöitä on havaittavissa terveystarkastusten perusteella. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta työpajanuorta heille järjestetyn terveystarkastuksen ja -neuvonnan yhteydessä. Opinnäytetyön aineistona käytettiin myös työpajanuorten terveystarkastuksesta saatuja mittausten ja tutkimusten tuloksia. Lisäksi aineistona olivat työpajanuorten yksilövalmennuspäiväkirjat. Kerätty aineisto yhdistettiin ja analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysillä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella työpajanuorten hyvinvointia uhkasivat useat eri tekijät. Yleisimmät terveyttä uhkaavat tekijät työpajanuorilla olivat epäterveelliset ravitsemustottumukset, riittämätön uni ja runsas alkoholin käyttö. Myös psyykkinen oireilu, vähäinen liikunta ja tupakointi olivat tavallista heidän keskuudessaan. Työpajanuorten materiaalista hyvinvointia puolestaan uhkasivat keskeytyneet koulutukset, työttömyys ja pienituloisuus. Nämä tekijät ovat välillisesti yhteydessä myös terveyttä uhkaaviin tekijöihin. Vaikka työpajanuorten hyvinvointia uhkasivat useat eri tekijät, myös hyvinvointia edistäviä tekijöitä nousi esille tuloksista. Näitä olivat säännölliset sosiaaliset suhteet, positiivinen suhtautuminen tulevaisuuteen ja rokotusten voimassaolo. Lisäksi työpajanuoret kokivat terveydentilansa ja työkykynsä keskimäärin hyväksi, ja jokaisella heistä oli selvä suunnitelma tulevaisuutensa suhteen.
Saatujen tulosten perusteella työpajanuorille suunnatuilla terveystarkastuksilla voidaan edistää monin tavoin työpajanuorten terveyttä, hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä sekä kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja ja säästää yhteiskunnan varoja. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten terveyspalveluita ja työpajatoimintaa.
Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää, miten terveyspalveluita tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten tarpeita.