Lisätty todellisuus näyttelykäytössä
Tihveräinen, Frans (2013)
Tihveräinen, Frans
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305138064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305138064
Tiivistelmä
Insinöörityössä tutkittiin AR-tekniikkaa (AR = Augmented Reality), eli lisättyä todellisuutta. Lisätty todellisuus on teknologia, jonka avulla voi nähdä lisättyä digitaalista sisältöä upotettuna todelliseen maailmaan. Työssä vertailtiin olemassa olevia AR-alustoja ja toteutettiin AR-tekniikkaa hyödyntävä teos Espoon kaupunginmuseo KAMUlle. Insinöörityön tavoitteena oli valita Espoon kaupunginmuseon käyttöön tuleva AR-alusta museon tarpeiden mukaan ja toteuttaa yksi kolmiulotteinen AR-teos. Toteutettava teos tulee KAMUn uuteen perusnäyttelyyn, joka avaa ovensa yleisölle lokakuussa 2013.
Työssä perehdyttiin eri AR-palveluntarjoajiin ja niiden tarjoamiin valmiisiin AR-alustoihin. Tutkimuksissa löytyi useita varteenotettavia alustoja, jotka saattaisivat sopia KAMUn näyttelytarkoitukseen, ja kolme löydetyistä alustoista valittiin tarkemman vertailututkimuksen kohteeksi. Vertailussa tutkittiin museokäytön kannalta oleellisia elementtejä, muun muassa käytettävyyttä ja seurannan tasoa. Vertailussa parhaiten pärjännyt alusta valittiin AR-teoksen toteutusalustaksi sen monipuolisuuden, helppokäyttöisyyden ja yleisen toimivuuden ansiosta.
Insinöörityön lopputuloksena syntyi AR-tekniikkaa hyödyntävä interaktiivinen, kolmiulotteinen ja animoitu ”infografiikka”, joka kuvaa Espoon kaupunkirakenteen kehittymistä 1950- luvulta nykypäivään. AR-teoksen 3D-malli mallinnettiin ja animoitiin käyttäen avointa 3Dohjelmaa, ja malli vietiin insinöörityössä valitulle AR-alustalle. AR-teosta katsotaan älylaitteella museon lattiassa olevasta painetusta tarrasta. Museokävijöiden on mahdollista ladata AR-sovellus omaan älylaitteeseensa tai katsoa sitä KAMUn tablettitietokoneella.
Insinöörityön tutkimuksissa saatiin kattavasti selville AR-teknologian nykytila ja myös viitteitä AR:n tulevaisuudesta. AR varmasti yleistyy lähivuosina älylaitteiden kehittymisen ja yleistymisen myötä.
Työssä perehdyttiin eri AR-palveluntarjoajiin ja niiden tarjoamiin valmiisiin AR-alustoihin. Tutkimuksissa löytyi useita varteenotettavia alustoja, jotka saattaisivat sopia KAMUn näyttelytarkoitukseen, ja kolme löydetyistä alustoista valittiin tarkemman vertailututkimuksen kohteeksi. Vertailussa tutkittiin museokäytön kannalta oleellisia elementtejä, muun muassa käytettävyyttä ja seurannan tasoa. Vertailussa parhaiten pärjännyt alusta valittiin AR-teoksen toteutusalustaksi sen monipuolisuuden, helppokäyttöisyyden ja yleisen toimivuuden ansiosta.
Insinöörityön lopputuloksena syntyi AR-tekniikkaa hyödyntävä interaktiivinen, kolmiulotteinen ja animoitu ”infografiikka”, joka kuvaa Espoon kaupunkirakenteen kehittymistä 1950- luvulta nykypäivään. AR-teoksen 3D-malli mallinnettiin ja animoitiin käyttäen avointa 3Dohjelmaa, ja malli vietiin insinöörityössä valitulle AR-alustalle. AR-teosta katsotaan älylaitteella museon lattiassa olevasta painetusta tarrasta. Museokävijöiden on mahdollista ladata AR-sovellus omaan älylaitteeseensa tai katsoa sitä KAMUn tablettitietokoneella.
Insinöörityön tutkimuksissa saatiin kattavasti selville AR-teknologian nykytila ja myös viitteitä AR:n tulevaisuudesta. AR varmasti yleistyy lähivuosina älylaitteiden kehittymisen ja yleistymisen myötä.