Viittomakielentulkkien perehdyttäminen
Sundelin, Liinu (2013)
Sundelin, Liinu
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305138215
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305138215
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millaisia kokemuksia ja toiveita viittomakielentulkeilla on perehdyttämiseen liittyen. Perehdyttäminen tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden kautta työntekijä sopeutuu uuteen työympäristöön ja työtehtäviin. Onnistunut perehdyttäminen auttaa työtehtävien oppimista ja vähentää virheiden mahdollisuutta.
Aikaisemmin viittomakielentulkkausalalla ei ole tiettävästi selvitetty perehdytyksen tilaa. Tulkit ovat työskennelleet pitkään itsenäisesti freelancereina ja vasta pari vuotta sitten Kelan kilpailutuksen myötä kaikkien tulkkien kuului siirtyä yrityksen työntekijäksi tai yrittäjäksi. Perehdyttäminen on yksi työnantajan velvollisuuksista. Tämän työn tarkoituksena on, että viittomakielentulkkausalan eri palveluntuottajat voivat jokainen poimia työstä itselleen tarvitsemiaan työkaluja yrityksensä perehdyttämiskäytänteiden ideoimiseen ja kehittämiseen.
Tutkimustapa oli pääasiassa kvantitatiivinen eli määrällinen ja tutkimusmenetelmänä toimi kyselylomake, johon sisältyi myös kvalitatiivisia eli laadullisia piirteitä. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-ohjelmalla Uudenmaan alueen viittomakielentulkeilta. Vastausprosentti kyselyyn oli 23%.
Tutkimustulokset kertovat, että viittomakielentulkkausalalla perehdyttämistä on järjestetty, mutta perehdyttämiskäytänteet vaihtelevat eikä perehdyttämistä voi vielä pitää alalla itsestäänselvyytenä. Tutkimustuloksien mukaan viittomakielentulkit toivoivat perehdyttämiselle aikaa, suunnitelmallisuutta ja että suuremmat kokonaisuudet olisi pilkottu pienempiin osiin, jotka olisi helpompi omaksua ja ottaa käytäntöön. Erityisesti töiden raportointiin toivottiin selkeää ohjeistusta ja yleisesti perehdytysmateriaalina vähintäänkin perehdytyssuunnitelma kuuluisi saada, jotta sekä perehdytettävä että perehdyttäjä voisivat seurata perehdytyksen etenemistä.
Aikaisemmin viittomakielentulkkausalalla ei ole tiettävästi selvitetty perehdytyksen tilaa. Tulkit ovat työskennelleet pitkään itsenäisesti freelancereina ja vasta pari vuotta sitten Kelan kilpailutuksen myötä kaikkien tulkkien kuului siirtyä yrityksen työntekijäksi tai yrittäjäksi. Perehdyttäminen on yksi työnantajan velvollisuuksista. Tämän työn tarkoituksena on, että viittomakielentulkkausalan eri palveluntuottajat voivat jokainen poimia työstä itselleen tarvitsemiaan työkaluja yrityksensä perehdyttämiskäytänteiden ideoimiseen ja kehittämiseen.
Tutkimustapa oli pääasiassa kvantitatiivinen eli määrällinen ja tutkimusmenetelmänä toimi kyselylomake, johon sisältyi myös kvalitatiivisia eli laadullisia piirteitä. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-ohjelmalla Uudenmaan alueen viittomakielentulkeilta. Vastausprosentti kyselyyn oli 23%.
Tutkimustulokset kertovat, että viittomakielentulkkausalalla perehdyttämistä on järjestetty, mutta perehdyttämiskäytänteet vaihtelevat eikä perehdyttämistä voi vielä pitää alalla itsestäänselvyytenä. Tutkimustuloksien mukaan viittomakielentulkit toivoivat perehdyttämiselle aikaa, suunnitelmallisuutta ja että suuremmat kokonaisuudet olisi pilkottu pienempiin osiin, jotka olisi helpompi omaksua ja ottaa käytäntöön. Erityisesti töiden raportointiin toivottiin selkeää ohjeistusta ja yleisesti perehdytysmateriaalina vähintäänkin perehdytyssuunnitelma kuuluisi saada, jotta sekä perehdytettävä että perehdyttäjä voisivat seurata perehdytyksen etenemistä.