Johtamisen haasteet työelämän muutoksessa
Mäkivirta, Antti (2013)
Mäkivirta, Antti
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305219825
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305219825
Tiivistelmä
Yhteiskunnan ja työelämän muutoksessa organisaatioidemme työ- sekä toimintatavat kehittyvät. Kehityksen ohjaajana on johtamistyö. Työelämän muutosprosessi ei ole kuitenkaan pelkästään johtamisen muutosprosessi. Se on laajempi organisaatioissa ja yhteiskunnassa tapahtuva ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja kanssakäymisen muu-tos- ja kehitysprosessi. Johtaminen on tämän muutoksen ohjaaja ja suunnan näyttäjä.
Johtamisen uusiutuminen on johtajuuden sekä johtajan roolin muutosprosessi. Se on perinteisen työelämän vallan ja statuksen uudistumisprosessi. Johtamistyö kehittyy pe-rinteisestä ohjaus- ja valvontatyylistä kohti työntekijän valmentajuutta, yhteistyötä ja tasa-arvoista vuorovaikutteista kumppanuutta. Työelämän tasa-arvoistumiskehitys laa-jentaa yksilön roolia, vastuuta ja vaikuttavuutta työyhteisössä. Se edellyttää laajaa osaamista, ammattitaitoa, hyvää itsensä johtamistaitoa sekä jatkuvaa uudistumista ja uuden oppimista. Se edellyttää uudentyyppistä asennetta, hyvää motivaatiota ja tervet-tä intohimoa työhön.
Työssä tutkin tutkimusryhmän (100 henkilöä) ihmisten odotuksia, arvoja ja tuntemuk-sia työstä, johtajuudesta sekä sen muutos- ja kehityssuunnasta. Tutkimuksen tein haas-tattelu- ja sähköpostikyselynä 10 kysymyksen kysymyssarjalla. Haastattelun tulokset olivat hyvin samansuuntaisia osallistujan asemasta tai koulutuk-sesta riippumatta. Näkemyseroja syntyi ihmisten välisistä työn arvoista sekä oman työn vaatimuksista ja kehitystarpeista. Haastattelututkimuksessa oli selkeästi havaittavissa, että työelämän muutos on havaittu ja ymmärretty työelämän kaikilla tasoilla. Suhtautumisessa muutokseen oli eroja laajemmin. Työelämän arvot olivat hyvin samansuuntaisia kaikilla vastaajilla. Työelämän tärkein arvo oli selkeästi luottamus. Työelämän heikko johtaminen tuli tutkimuksessa myös selkeästi esiin. Heikko johtajuus on merkittävä negatiivinen ilmiö suomalaisessa työ-elämässä. Vertailin tutkimukseni tuloksia Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tutkimukseen. Vaikka tutkimukseni oli EVA:n tutkimukseen verrattuna suppeampi, se antoi hyvin samansuuntaisia tuloksia. Haastattelun tulokset vastasivat myös kirjallisuudessa esitet-tyihin teorioihin hyvin.
Tulevaisuuden työelämässä menestyminen edellyttää kaikilta toimijoilta proaktiivista kehitysmyönteistä asennetta työhön ja sen suorittamiseen sekä jatkuvaan itsensä kehit-tämiseen. Menestyminen edellyttää myös hyviä sosiaalisia taitoja, sillä menestyminen tulevaisuudessa edellyttää hyvää yhteistyötä kaikilta toimijoilta. Tutkimusten tulosten perusteella suomalaisilla on hyvin samansuuntainen näkemys työelämän kehitystarpeesta ainakin yksilötasolla. Se on positiivinen signaali työelämää kehitettäessä. Miten ihmiset suhtautuvat konkreettisiin muutoksiin onkin jo toinen juttu, erityisesti silloin, kun kehitys kohdistuu omaan työhön ja organisaatioon.
Johtamisen uusiutuminen on johtajuuden sekä johtajan roolin muutosprosessi. Se on perinteisen työelämän vallan ja statuksen uudistumisprosessi. Johtamistyö kehittyy pe-rinteisestä ohjaus- ja valvontatyylistä kohti työntekijän valmentajuutta, yhteistyötä ja tasa-arvoista vuorovaikutteista kumppanuutta. Työelämän tasa-arvoistumiskehitys laa-jentaa yksilön roolia, vastuuta ja vaikuttavuutta työyhteisössä. Se edellyttää laajaa osaamista, ammattitaitoa, hyvää itsensä johtamistaitoa sekä jatkuvaa uudistumista ja uuden oppimista. Se edellyttää uudentyyppistä asennetta, hyvää motivaatiota ja tervet-tä intohimoa työhön.
Työssä tutkin tutkimusryhmän (100 henkilöä) ihmisten odotuksia, arvoja ja tuntemuk-sia työstä, johtajuudesta sekä sen muutos- ja kehityssuunnasta. Tutkimuksen tein haas-tattelu- ja sähköpostikyselynä 10 kysymyksen kysymyssarjalla. Haastattelun tulokset olivat hyvin samansuuntaisia osallistujan asemasta tai koulutuk-sesta riippumatta. Näkemyseroja syntyi ihmisten välisistä työn arvoista sekä oman työn vaatimuksista ja kehitystarpeista. Haastattelututkimuksessa oli selkeästi havaittavissa, että työelämän muutos on havaittu ja ymmärretty työelämän kaikilla tasoilla. Suhtautumisessa muutokseen oli eroja laajemmin. Työelämän arvot olivat hyvin samansuuntaisia kaikilla vastaajilla. Työelämän tärkein arvo oli selkeästi luottamus. Työelämän heikko johtaminen tuli tutkimuksessa myös selkeästi esiin. Heikko johtajuus on merkittävä negatiivinen ilmiö suomalaisessa työ-elämässä. Vertailin tutkimukseni tuloksia Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tutkimukseen. Vaikka tutkimukseni oli EVA:n tutkimukseen verrattuna suppeampi, se antoi hyvin samansuuntaisia tuloksia. Haastattelun tulokset vastasivat myös kirjallisuudessa esitet-tyihin teorioihin hyvin.
Tulevaisuuden työelämässä menestyminen edellyttää kaikilta toimijoilta proaktiivista kehitysmyönteistä asennetta työhön ja sen suorittamiseen sekä jatkuvaan itsensä kehit-tämiseen. Menestyminen edellyttää myös hyviä sosiaalisia taitoja, sillä menestyminen tulevaisuudessa edellyttää hyvää yhteistyötä kaikilta toimijoilta. Tutkimusten tulosten perusteella suomalaisilla on hyvin samansuuntainen näkemys työelämän kehitystarpeesta ainakin yksilötasolla. Se on positiivinen signaali työelämää kehitettäessä. Miten ihmiset suhtautuvat konkreettisiin muutoksiin onkin jo toinen juttu, erityisesti silloin, kun kehitys kohdistuu omaan työhön ja organisaatioon.