TOIMINTATUTKIMUS REFLEKTIIVISEN TOIMINTATAVAN KEHITTÄMISESTÄ ENSIKOTITYÖSSÄ
Jussila, Marjo (2013)
Jussila, Marjo
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305056379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305056379
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Marjo Jussila. Toimintatutkimus reflektiivisen toimintatavan kehittämisestä ensikotityössä. Helsinki, kevät 2013, 71 s., 5 liitettä. Diakonia- ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, päihteet ja syrjäytyminen, ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK).
Tämän toimintatutkimuksen tavoitteena on ollut edistää reflektiivisen työotteen koulutusprosessissa opittujen asioiden siirtymistä käytäntöön sekä tutkia miten ensikoti Helmiinan työyhteisö muuttui koulutusprosessin aikana.
Suomessa syntyy vuosittain noin 3600 vauvaa päihteistä riippuvaisille äideille. Vaikka alkoholi on edelleen yleisin äitien käyttämä päihde, on huumeiden käyttö kuitenkin ollut yleisin hoitoon ohjauksen syy. Äidin päihdeongelma on myös yksi yleisimmistä pienten lasten sijaishuollon ja huostaanoton syistä.
Ensikoti Helmiina on osa Ensi- ja turvakotien liiton vapaaehtoista Pidä kiinni hoitojärjestelmää, jossa yhdistyvät sekä lastensuojelu että kuntouttava päihdetyö. Merkittäviä tuloksia odottavien äitien ja vauvaperheiden päihdeongelmiin on saatu nimenomaan vanhempien reflektiivistä kykyä tukemalla. Vanhemman rooliin asettuminen ja vauvan tarpeiden ymmärtäminen tukee ja motivoi vanhempaa päihteettömyyteen. Tätä kuntoutumista edesauttaa työntekijöiden hyvä reflektiivinen kyky, jota voidaan myös tietoisesti opetella ja kehittää.
Tutkimuksen metodisena viitekehyksenä oli toimintatutkimus. Koko työyhteisö on ollut tiiviisti mukana prosessissa. Aineiston keräämisessä on käytetty hyväksi eläytymismenetelmää, sekä erilaisia avoimia kyselyitä sekä havainnointia. Laadullinen aineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla induktiivisesti.
Reflektiivinen koulutusprosessi on ollut askel kohti entistä postmodernimpaa sosiaalityötä. Työyhteisön keskeisimmät muutokset reflektiivisen työotteen koulutusprosessin seurauksena olivat työntekijöiden itsereflektoinnin taidon ja itsetuntemuksen lisääntyminen sekä avoimuuden ja luottamuksen lisääntyminen työyhteisössä. Koska Helmiinan koulutusprosessi toteutettiin yhteistyössä sen avopalveluyksikön, Esmiinan kanssa, myös ensikodin ja avoyksikön yhteistyö tiivistyi. Prosessin tuloksena nykyhetkeen keskittyminen lisääntyi ja asiakkaiden aito kuunteleminen ja oikeanlaisten, tilanteita eteenpäin vievien kysymysten esittäminen lisääntyi. Myös työyhteisön kiinnostus reflektiiivisen työtavan kehittämiseen edelleen vahvistui.
Avainsanat: toimintatutkimus, reflektiivisyys, postmoderni, sosiaalityö, varhainen vuorovaikutus, ensikodit, vanhempi-lapsisuhde
Marjo Jussila. Toimintatutkimus reflektiivisen toimintatavan kehittämisestä ensikotityössä. Helsinki, kevät 2013, 71 s., 5 liitettä. Diakonia- ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, päihteet ja syrjäytyminen, ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK).
Tämän toimintatutkimuksen tavoitteena on ollut edistää reflektiivisen työotteen koulutusprosessissa opittujen asioiden siirtymistä käytäntöön sekä tutkia miten ensikoti Helmiinan työyhteisö muuttui koulutusprosessin aikana.
Suomessa syntyy vuosittain noin 3600 vauvaa päihteistä riippuvaisille äideille. Vaikka alkoholi on edelleen yleisin äitien käyttämä päihde, on huumeiden käyttö kuitenkin ollut yleisin hoitoon ohjauksen syy. Äidin päihdeongelma on myös yksi yleisimmistä pienten lasten sijaishuollon ja huostaanoton syistä.
Ensikoti Helmiina on osa Ensi- ja turvakotien liiton vapaaehtoista Pidä kiinni hoitojärjestelmää, jossa yhdistyvät sekä lastensuojelu että kuntouttava päihdetyö. Merkittäviä tuloksia odottavien äitien ja vauvaperheiden päihdeongelmiin on saatu nimenomaan vanhempien reflektiivistä kykyä tukemalla. Vanhemman rooliin asettuminen ja vauvan tarpeiden ymmärtäminen tukee ja motivoi vanhempaa päihteettömyyteen. Tätä kuntoutumista edesauttaa työntekijöiden hyvä reflektiivinen kyky, jota voidaan myös tietoisesti opetella ja kehittää.
Tutkimuksen metodisena viitekehyksenä oli toimintatutkimus. Koko työyhteisö on ollut tiiviisti mukana prosessissa. Aineiston keräämisessä on käytetty hyväksi eläytymismenetelmää, sekä erilaisia avoimia kyselyitä sekä havainnointia. Laadullinen aineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla induktiivisesti.
Reflektiivinen koulutusprosessi on ollut askel kohti entistä postmodernimpaa sosiaalityötä. Työyhteisön keskeisimmät muutokset reflektiivisen työotteen koulutusprosessin seurauksena olivat työntekijöiden itsereflektoinnin taidon ja itsetuntemuksen lisääntyminen sekä avoimuuden ja luottamuksen lisääntyminen työyhteisössä. Koska Helmiinan koulutusprosessi toteutettiin yhteistyössä sen avopalveluyksikön, Esmiinan kanssa, myös ensikodin ja avoyksikön yhteistyö tiivistyi. Prosessin tuloksena nykyhetkeen keskittyminen lisääntyi ja asiakkaiden aito kuunteleminen ja oikeanlaisten, tilanteita eteenpäin vievien kysymysten esittäminen lisääntyi. Myös työyhteisön kiinnostus reflektiiivisen työtavan kehittämiseen edelleen vahvistui.
Avainsanat: toimintatutkimus, reflektiivisyys, postmoderni, sosiaalityö, varhainen vuorovaikutus, ensikodit, vanhempi-lapsisuhde