Vaahteralehden maassa : Kanadaan töihin ja pelaamaan ringetteä
Saarela, Susanna (2013)
Saarela, Susanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053011763
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053011763
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten suomalainen ja kanadalainen työelämäkulttuuri eroavat toisistaan ja kuinka suomalaisen on mahdollista lähteä asumaan ja työskentelemään lyhytaikaisesti Kanadaan ja mitä työluvan hankkimiseen tarvitaan. Toisena tärkeänä näkökulmana työssä selvitettiin, kuinka suomalaisen on mahdollista päästä pelaamaan ringetteä Kanadaan maan ylimmälle tasolle National Ringette League -sarjaan (NRL) ja mitä käytännön järjestelyitä tähän vaaditaan. Työelämäkulttuurien eroavaisuuksia tutkittiin kirjallisuuslähteiden kautta sekä kirjoittajan omien kokemusten pohjalta ja maahantulosääntöjä sekä työluvan hakemisen käytäntöjä Suomen ja Kanadan eri viranomaisten lähteistä.
Suomalainen ei tarvitse viisumia oleskellakseen Kanadassa, mikäli maassaolo kestää korkeintaan kuusi kuukautta. Laillisesti maassa työskentelyyn tai opiskeluun sen sijaan vaaditaan väliaikainen työ- tai opiskelulupa, jonka hankkiminen olisi hyvä aloittaa vähintään puoli vuotta ennen suunniteltua lähtöä. Ringeten pelaamiseen maassa ei tarvita erillistä viisumia, mutta NRL-sarjaan tähtäävien pelaajien on ilmoittauduttava sarjan uusien pelaajien draftiin eli varaustilaisuuteen, josta joukkueet valitsevat haluamansa pelaajat. Draftiin ilmoittautuessaan pelaajan täytyy valita haluaako tulla pelaamaan sarjan itä- vai länsilohkoon ja millä alueella lohkon sisällä haluaisi pelata. Pelaaja ei voi valita suoraan, mihin joukkueeseen haluaisi pelaamaan, koska joukkueet valitsevat pelaajat draftista.
Työluvan hankkiminen Kanadaan on melko monimutkainen prosessi ja pysyvän työluvan saaminen lähes mahdotonta, ellei hakijalla ole entuudestaan hankittuna työpaikkaa tai esimerkiksi perhesiteitä Kanadaan. Lyhytaikaisen työluvan sen sijaan voi saada kevyemmän prosessin kautta, mutta tällä hetkellä Suomen kansalainen voi hakea tätä työlupaa ainoastaan kansainvälisyyttä edistävien järjestöjen CIMOn tai Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin kautta. Kanadalaiselle työelämälle on tyypillistä suorapuheisuus ja urasuuntautuneisuus pohjoismaalaisen perhekeskeisyyden sijaan. Kanadalaisten avoimuus ja mutkattomuus tekevät kuitenkin sopeutumisen kanadalaiseen työelämään helpommaksi suomalaiselle.
Suomalainen ei tarvitse viisumia oleskellakseen Kanadassa, mikäli maassaolo kestää korkeintaan kuusi kuukautta. Laillisesti maassa työskentelyyn tai opiskeluun sen sijaan vaaditaan väliaikainen työ- tai opiskelulupa, jonka hankkiminen olisi hyvä aloittaa vähintään puoli vuotta ennen suunniteltua lähtöä. Ringeten pelaamiseen maassa ei tarvita erillistä viisumia, mutta NRL-sarjaan tähtäävien pelaajien on ilmoittauduttava sarjan uusien pelaajien draftiin eli varaustilaisuuteen, josta joukkueet valitsevat haluamansa pelaajat. Draftiin ilmoittautuessaan pelaajan täytyy valita haluaako tulla pelaamaan sarjan itä- vai länsilohkoon ja millä alueella lohkon sisällä haluaisi pelata. Pelaaja ei voi valita suoraan, mihin joukkueeseen haluaisi pelaamaan, koska joukkueet valitsevat pelaajat draftista.
Työluvan hankkiminen Kanadaan on melko monimutkainen prosessi ja pysyvän työluvan saaminen lähes mahdotonta, ellei hakijalla ole entuudestaan hankittuna työpaikkaa tai esimerkiksi perhesiteitä Kanadaan. Lyhytaikaisen työluvan sen sijaan voi saada kevyemmän prosessin kautta, mutta tällä hetkellä Suomen kansalainen voi hakea tätä työlupaa ainoastaan kansainvälisyyttä edistävien järjestöjen CIMOn tai Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin kautta. Kanadalaiselle työelämälle on tyypillistä suorapuheisuus ja urasuuntautuneisuus pohjoismaalaisen perhekeskeisyyden sijaan. Kanadalaisten avoimuus ja mutkattomuus tekevät kuitenkin sopeutumisen kanadalaiseen työelämään helpommaksi suomalaiselle.