Kauniit ja rohkeat : naisia 1800- ja 1900-luvun vaihteen amerikkalaisissa sirkuksissa
Vuorinen, Susanna (2013)
Vuorinen, Susanna
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060613337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060613337
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena on tutkia, mistä ovat syntyneet mielikuvat kauniista sirkusprinsessoista. Tutkielmassani olen keskittynyt amerikkalaisen kiertävän sirkuskulttuurin naiskuvaan 1800- ja 1900-luvulla. Olen käyttänyt lähdemateriaaleina amerikkalaisesta sirkuksesta kertovia teoksia, sekä nettiartikkeleita.
Modernin sirkuksen isänä ja keksijänä pidetään Philip Astleya, joka vuonna 1768 tuli keksineeksi ympyrän mallisen esiintymistilan, maneesin. Yhdysvaltoihin sirkuksen toi pari vuotta myöhemmin Astleyn toiminnasta inspiroitunut englantilainen John Rickett.
Teollistumisen ansiosta sirkus levisi nopeasti ja sai paljon yleisöä Yhdysvalloissa. 1800- ja 1900-luvun vaihteessa amerikkalainen yhteiskunta oli modernisoitumassa, samoin naisen asema. Naiset itsenäistyivät ja pyrkivät irti näkymättömistä kahleista. Sirkuksen naiskuva heijasti tätä yhteiskunnassa tapahtuvaa murrosta. Sirkusnaistenkaan itsenäisyys ei ollut näin yksiselitteinen: He esiintyivät verrattain vähissä vaatteissa, mutta samanaikaisesti sirkuksen johtajat halusivat pitää yllä mielikuvaa perhettä rakastavasta hyvästä naisesta.
Amerikkalaisen sirkuksen kirkkain tähti oli ja on edelleen Lillian Leitzel, ilma-akrobaatti, joka eli juhlittuna tähtenä jännittävän elämän, ja kuoli traagisesti kesken esityksen. 1800- ja 1900-luvun vaihteen friikkisirkukset tarjosivat kansalle oivan aukon tirkistelyyn. Friikkisirkuksissa esiintyvät tatuoidut naiset vastustivat yhteiskunnan normeja ja tietoisesti tekivät itsestään kummajaisia. Kuuluisimpia tatuoituja naisia olivat Nora Hildebrant, Betty Broadbent ja Jean Furella.
Tutkielmani kirjoitusprosessin aikana olen oppinut paremmin ymmärtämään historiaa sekä arvostamaan naisia, jotka valitsivat toisenlaisen tien kuin aikansa kanssasisaret. Sirkuksessa esiintyvä nainen on jatkuvasti arvioinnin kohteena. Taitojen lisäksi arvioidaan myös ulkonäköä. Jostain syystä me vieläkin sorrumme ylläpitämään perinteisiä rooleja: kaunis nainen, vahva mies.
Modernin sirkuksen isänä ja keksijänä pidetään Philip Astleya, joka vuonna 1768 tuli keksineeksi ympyrän mallisen esiintymistilan, maneesin. Yhdysvaltoihin sirkuksen toi pari vuotta myöhemmin Astleyn toiminnasta inspiroitunut englantilainen John Rickett.
Teollistumisen ansiosta sirkus levisi nopeasti ja sai paljon yleisöä Yhdysvalloissa. 1800- ja 1900-luvun vaihteessa amerikkalainen yhteiskunta oli modernisoitumassa, samoin naisen asema. Naiset itsenäistyivät ja pyrkivät irti näkymättömistä kahleista. Sirkuksen naiskuva heijasti tätä yhteiskunnassa tapahtuvaa murrosta. Sirkusnaistenkaan itsenäisyys ei ollut näin yksiselitteinen: He esiintyivät verrattain vähissä vaatteissa, mutta samanaikaisesti sirkuksen johtajat halusivat pitää yllä mielikuvaa perhettä rakastavasta hyvästä naisesta.
Amerikkalaisen sirkuksen kirkkain tähti oli ja on edelleen Lillian Leitzel, ilma-akrobaatti, joka eli juhlittuna tähtenä jännittävän elämän, ja kuoli traagisesti kesken esityksen. 1800- ja 1900-luvun vaihteen friikkisirkukset tarjosivat kansalle oivan aukon tirkistelyyn. Friikkisirkuksissa esiintyvät tatuoidut naiset vastustivat yhteiskunnan normeja ja tietoisesti tekivät itsestään kummajaisia. Kuuluisimpia tatuoituja naisia olivat Nora Hildebrant, Betty Broadbent ja Jean Furella.
Tutkielmani kirjoitusprosessin aikana olen oppinut paremmin ymmärtämään historiaa sekä arvostamaan naisia, jotka valitsivat toisenlaisen tien kuin aikansa kanssasisaret. Sirkuksessa esiintyvä nainen on jatkuvasti arvioinnin kohteena. Taitojen lisäksi arvioidaan myös ulkonäköä. Jostain syystä me vieläkin sorrumme ylläpitämään perinteisiä rooleja: kaunis nainen, vahva mies.