Huoltajat lastensa influenssarokotustietojen muistajina : tutkimustietoa massarokotusten varalle influenssapandemian aikana
Ojanpää, Outi; Seppälä, Minna; Tolonen, Tarja (2009)
Ojanpää, Outi
Seppälä, Minna
Tolonen, Tarja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912168027
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912168027
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten huoltajan muistitieto piti paikkansa 7–38 kuukauden ikäisen lapsen influenssarokotustietojen suhteen. Kartoitus tehtiin influenssapandemiaa vastaan suunnattujen massarokotusten varalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Influenssalaboratorio seuraa rokotteen vaikutuksia myös pandemian aikana. Massarokotustilanteessa rokotustietojen kirjaaminen voi vaikeutua, joten muistinvarainen tieto voi olla ainoa rokotustiedon lähde. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko huoltajien muistinvarainen tieto rokotuksista riittävän luotettava rokotteen vaikuttavuuden seuraamiseen. Opinnäytetyö kuuluu Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveyden edistäminen rokottamalla -projektiin ja se on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Rokotusten ja immuunisuojan osaston Influenssarokotusohjelman vaikuttavuus lapsilla -tutkimusta.
Tutkimusaineisto kerättiin influenssakaudella 2008–2009. Tutkimusotoksena olivat 7–38 kuukauden ikäisten lasten huoltajat (n=113), jotka tulivat Helsingin kaupungin lasten terveyskeskuspäivystykseen influenssan kaltaisia oireita sairastavan lapsen kanssa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, jolla selvitettiin, kuinka hyvin huoltajat muistivat lastensa influenssarokotustiedot influenssakausilta 2007–2008 ja 2008–2009. Huoltajan antama muistiin perustuva tieto rokotuksista varmennettiin joko lapsen neuvolakortista tai sähköisestä potilastietojärjestelmästä.
Huoltajista 86,8 % muisti oikein, oliko lapsi saanut influenssarokotuksia influenssakaudella 2007–2008 ja 92,1 % huoltajista muisti oikein, oliko lapsi saanut influenssarokotuksia influenssakaudella 2008–2009. Tämän tutkimuksen perusteella massarokotustilanteessa tai muussa tilanteessa, jossa ei ole käytössä kirjallisia tai sähköisiä dokumentteja rokotustiedoista, voidaan luottaa huoltajien muistitietoon lastensa rokotustiedoista rokotteen vaikuttavuutta seurattaessa.
Tutkimusaineisto kerättiin influenssakaudella 2008–2009. Tutkimusotoksena olivat 7–38 kuukauden ikäisten lasten huoltajat (n=113), jotka tulivat Helsingin kaupungin lasten terveyskeskuspäivystykseen influenssan kaltaisia oireita sairastavan lapsen kanssa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, jolla selvitettiin, kuinka hyvin huoltajat muistivat lastensa influenssarokotustiedot influenssakausilta 2007–2008 ja 2008–2009. Huoltajan antama muistiin perustuva tieto rokotuksista varmennettiin joko lapsen neuvolakortista tai sähköisestä potilastietojärjestelmästä.
Huoltajista 86,8 % muisti oikein, oliko lapsi saanut influenssarokotuksia influenssakaudella 2007–2008 ja 92,1 % huoltajista muisti oikein, oliko lapsi saanut influenssarokotuksia influenssakaudella 2008–2009. Tämän tutkimuksen perusteella massarokotustilanteessa tai muussa tilanteessa, jossa ei ole käytössä kirjallisia tai sähköisiä dokumentteja rokotustiedoista, voidaan luottaa huoltajien muistitietoon lastensa rokotustiedoista rokotteen vaikuttavuutta seurattaessa.