Ratsaille! : Eväitä elämään ratsastusharrastuksen ja valokuvauksen avulla
Luomala, Anna-Mari (2013)
Luomala, Anna-Mari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090915079
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090915079
Tiivistelmä
Voimaantumisella eli empowerment-termillä on monia määritelmiä. Henkinen vahvistuminen, omien voimavarojen vapauttaminen, valtauttaminen ja vahvan sisäisen voimantunteen kokeminen ovat esimerkkejä näistä määritelmistä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia ja kuvata 5-vuotiaan sijaisperheeseen sijoitetun tytön voimaantumista ratsastusharrastuksen aikana. Toisena tavoitteena on tukea lapsen voimaantumista antamalla hänelle erityishuomiota havainnointikertojen aikana. Käytännössä tämä toteutettiin keskittymällä positiiviseen ja vahvistavaan vuorovaikutukseen. Havainnointien aikana toteutettiin valokuvakirja, joka jäi tytölle muistoksi ratsastusharrastuksesta. Myös valokuvakirjan tarkoitus on toimia voimaantumista tukevana elementtinä. Opinnäytetyön kolmantena tavoitteena on yhdistää opinnäytetyön tekijän oma hevosharrastus ja teoriatieto sosionomin työssä hyödynnettäväksi kokonaisuudeksi.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tapaustutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä toimivat havainnointi sekä teemahaastattelut, jotka pohjautuvat työn viitekehyksenä olevaan Juha Siitosen voimaantumisteoriaan. Havainnointirunko ja teemahaastatteluiden teemat on sovellettu talliympäristöön sopiviksi ja niissä huomioitiin sosiaalipedagogisen hevostoiminnan elementtejä. Teemoissa otettiin huomioon myös 4-5-vuotiaan lapsen kehitystaso. Havainnointia tehtiin yhteensä viisi kertaa tunnin ajan. Sekä ratsastuksen ohjaajaa että sijaisperheen äitiä haastateltiin teemahaastatteluin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu voimaantumisen teoriasta, valokuvauksesta voimauttavana elementtinä, hevosharrastuksen fyysisistä ja psyykkisistä elementeistä, sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta sekä 4-5-vuotiaan lapsen kehitysvaiheesta. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan sosiaalipedagogista hevostoimintaa, vaikka tutkimuksen kohteena olevan tytön harrastustoiminta ei ole sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Siinä on kuitenkin merkittävästi samankaltaisia ominaisuuksia. Niihin lukeutuvat esimerkiksi sosiaalipedagogisen hevostoiminnan avainkäsitteet yhteisöllisyys, toiminnallisuus, elämyksellisyys ja dialogisuus.
Aineiston perusteella luotiin viisi luokkaa, joihin tulokset ovat luokiteltu. Luokat ovat yhteisöllisyys, tunne-elämän kokemukset, vuorovaikutus, persoona sekä tulevaisuus. Tulosten perusteella ratsastusharrastus toimi voimaannuttavana elementtinä tytön elämässä. Työn aikana onnistuttiin yhdistämään opinnäytetyön tekijän oma harrastuneisuus ja työn teoriapohja sosionomin työssä hyödynnettäväksi kokonaisuudeksi. Valokuvakansion todettiin tuottavan tytölle iloa ja ylpeyden tunteita omasta harrastuksesta.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tapaustutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä toimivat havainnointi sekä teemahaastattelut, jotka pohjautuvat työn viitekehyksenä olevaan Juha Siitosen voimaantumisteoriaan. Havainnointirunko ja teemahaastatteluiden teemat on sovellettu talliympäristöön sopiviksi ja niissä huomioitiin sosiaalipedagogisen hevostoiminnan elementtejä. Teemoissa otettiin huomioon myös 4-5-vuotiaan lapsen kehitystaso. Havainnointia tehtiin yhteensä viisi kertaa tunnin ajan. Sekä ratsastuksen ohjaajaa että sijaisperheen äitiä haastateltiin teemahaastatteluin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu voimaantumisen teoriasta, valokuvauksesta voimauttavana elementtinä, hevosharrastuksen fyysisistä ja psyykkisistä elementeistä, sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta sekä 4-5-vuotiaan lapsen kehitysvaiheesta. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan sosiaalipedagogista hevostoimintaa, vaikka tutkimuksen kohteena olevan tytön harrastustoiminta ei ole sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Siinä on kuitenkin merkittävästi samankaltaisia ominaisuuksia. Niihin lukeutuvat esimerkiksi sosiaalipedagogisen hevostoiminnan avainkäsitteet yhteisöllisyys, toiminnallisuus, elämyksellisyys ja dialogisuus.
Aineiston perusteella luotiin viisi luokkaa, joihin tulokset ovat luokiteltu. Luokat ovat yhteisöllisyys, tunne-elämän kokemukset, vuorovaikutus, persoona sekä tulevaisuus. Tulosten perusteella ratsastusharrastus toimi voimaannuttavana elementtinä tytön elämässä. Työn aikana onnistuttiin yhdistämään opinnäytetyön tekijän oma harrastuneisuus ja työn teoriapohja sosionomin työssä hyödynnettäväksi kokonaisuudeksi. Valokuvakansion todettiin tuottavan tytölle iloa ja ylpeyden tunteita omasta harrastuksesta.