Maa-ainesten uusiokäyttö kadun rakentamisessa : Tampereen Infran rakentamispalvelut
Lehtonen, Kirsi (2013)
Lehtonen, Kirsi
Hämeen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013100315817
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013100315817
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toteutettu Tampereen Infran rakentamispalveluiden yksikölle osana vuoden 2013 ympäristötavoitetta. Opinnäytetyössä on selvitetty maa-ainesten uusiokäytön lisäämisen ja nykyisen toiminnan tehostamisen mahdollisuuksia kadun rakentamisessa.
Työssä perehdyttiin rakentamispalveluiden nykyiseen toimintatapaan sekä maa-ainesten uusiokäyttöä käsittelevään kirjallisuuteen. Työssä on käsitelty maa-ainesten käyttöä Suomessa, uusiokäyttöön liittyvää lainsäädäntöä sekä lupa- ja ilmoitusmenettelyä, jätteiden ja materiaalien hyötykäyttömahdollisuuksia, ympäristövaikutuksia sekä tulevaisuuden näkymiä. Kustannus- ja ympäristökuormitusvertailu toteutettiin rakentamispalveluiden ja kahden työmaan tietojen pohjalta elinkaariarvioinnin menetelmällä.
Rakentamispalveluissa on mahdollista lisätä maa-ainesten uusiokäyttöä eri tavoin. Näistä oleellisimmat ovat yhteisten tavoitteiden ja toimintamallien määrittely, Maapankki –sovelluksen käyttöönotto sekä jalostusmäärien ja jalostusmenetelmien lisääminen. Maanvastaanottoalueiden ja varastointi-alueiden määrän ja käsittelyalan lisääminen on tärkeää maa-aineshuollon kehittämiseksi.
Opinnäytetyössä tehdyn vertailun perusteella voidaan todeta, että maa-ainesten uusiokäytön lisääminen ja nykyisen toiminnan tehostaminen aiheuttavat merkittäviä säästöjä materiaalien hankinnan, loppusijoitettavan ylijäämämaan, kustannusten, kuljetuksiin käytetyn ajan ja ajokilometrien sekä ympäristökuormituksen määrissä. Varastointialueen läheisellä sijainnilla on suuri merkitys kustannusten ja ympäristökuormituksen muodostumiseen.
Opinnäytetyössä esitettyjä suosituksia ja tuloksia voidaan rakentamispalveluissa hyödyntää sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä sekä suunnittelu- ja kehitystyössä maa-ainesten uusiokäytön lisäämiseen liittyen.
Työssä perehdyttiin rakentamispalveluiden nykyiseen toimintatapaan sekä maa-ainesten uusiokäyttöä käsittelevään kirjallisuuteen. Työssä on käsitelty maa-ainesten käyttöä Suomessa, uusiokäyttöön liittyvää lainsäädäntöä sekä lupa- ja ilmoitusmenettelyä, jätteiden ja materiaalien hyötykäyttömahdollisuuksia, ympäristövaikutuksia sekä tulevaisuuden näkymiä. Kustannus- ja ympäristökuormitusvertailu toteutettiin rakentamispalveluiden ja kahden työmaan tietojen pohjalta elinkaariarvioinnin menetelmällä.
Rakentamispalveluissa on mahdollista lisätä maa-ainesten uusiokäyttöä eri tavoin. Näistä oleellisimmat ovat yhteisten tavoitteiden ja toimintamallien määrittely, Maapankki –sovelluksen käyttöönotto sekä jalostusmäärien ja jalostusmenetelmien lisääminen. Maanvastaanottoalueiden ja varastointi-alueiden määrän ja käsittelyalan lisääminen on tärkeää maa-aineshuollon kehittämiseksi.
Opinnäytetyössä tehdyn vertailun perusteella voidaan todeta, että maa-ainesten uusiokäytön lisääminen ja nykyisen toiminnan tehostaminen aiheuttavat merkittäviä säästöjä materiaalien hankinnan, loppusijoitettavan ylijäämämaan, kustannusten, kuljetuksiin käytetyn ajan ja ajokilometrien sekä ympäristökuormituksen määrissä. Varastointialueen läheisellä sijainnilla on suuri merkitys kustannusten ja ympäristökuormituksen muodostumiseen.
Opinnäytetyössä esitettyjä suosituksia ja tuloksia voidaan rakentamispalveluissa hyödyntää sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä sekä suunnittelu- ja kehitystyössä maa-ainesten uusiokäytön lisäämiseen liittyen.