Muisti- ja alkoholiongelmien tunnistaminen Salon kaupungin kotihoidossa
Nikkanen, Päivi (2013)
Nikkanen, Päivi
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013100715897
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013100715897
Tiivistelmä
Ikääntyneiden, yli 65-vuotiaiden, suomalaisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Eri syistä johtuvista ja eritasoisista muistiongelmista kärsii Suomessa noin 300 000 henkilöä. Ikääntyneiden lääkitys, sairaudet ja kehon muuttuva metabolia voivat aiheuttaa haittoja alkoholinkäytön kanssa. Alkoholinkäyttö voi lisätä muun muassa kaatumisia ja muistiongelmia. Muistiongelmat ja alkoholinkäyttö aiheuttavat yhdessä ongelmia, joihin törmätään kotihoidossa. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli vuonna 2012 noin 70 000 henkilöä. Yli 75-vuotiaista 11,9 % oli säännöllisen kotihoidon asiakkaita.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten Salon kaupungin kotihoidon työntekijät erottavat alkoholinkäytöstä ja muistisairaudesta johtuvat muistiongelmat toisistaan, mihin asiakkaat ohjataan hoitoon sekä millaista tietoa ja koulutusta työntekijät tarvitsevat muisti- ja alkoholiongelmiin liittyen. Tavoitteena on, että tuloksia hyödynnetään muistiongelmia käsittelevän tiedotusaineiston laatimisessa ja koulutuksen järjestämisessä. Tietoa kerättiin postikyselynä (f=120), johon vastasi noin puolet (n=61) kotihoidon työntekijöistä.
Alkoholinkäytöstä ja muistisairaudesta johtuvat muistiongelmat tunnistettiin melko hyvin: 67 % vastaajista tunnistaa melko hyvin muistisairaudesta johtuvat ja 56 % tunnistaa melko hyvin alkoholinkäytöstä johtuvat muistiongelmat. Muistimittareita käytti varmasti tai melko varmasti 76 % vastaajista, kun taas puolet (50 %) vastaajista ilmoitti, ettei käytä lainkaan mittareita alkoholinkäytön tunnistamiseen. Suurimmalla osalla vastaajista oli muistisairauksista riittävästi tai lähes riittävästi tietoa ja koulutusta. Lähes kolmannes vastaajista ei osannut sanoa, onko saanut riittävästi koulutusta alkoholiongelmista ja alkoholinkäytön tunnistamisesta.
Koulutuksen ja tiedon tarvetta on siis erityisesti alkoholinkäyttöön ja -ongelmiin liittyen. Lisäksi alkoholinkäytön mittareista voisi tiedottaa ja niitä voisi hyödyntää kotihoidossa entistä enemmän. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla kotihoidon asiakkaiden alkoholinkäytöstä aiheutuvat muistiongelmat ja asiakkaan alkoholinkäytön tunnistaminen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten Salon kaupungin kotihoidon työntekijät erottavat alkoholinkäytöstä ja muistisairaudesta johtuvat muistiongelmat toisistaan, mihin asiakkaat ohjataan hoitoon sekä millaista tietoa ja koulutusta työntekijät tarvitsevat muisti- ja alkoholiongelmiin liittyen. Tavoitteena on, että tuloksia hyödynnetään muistiongelmia käsittelevän tiedotusaineiston laatimisessa ja koulutuksen järjestämisessä. Tietoa kerättiin postikyselynä (f=120), johon vastasi noin puolet (n=61) kotihoidon työntekijöistä.
Alkoholinkäytöstä ja muistisairaudesta johtuvat muistiongelmat tunnistettiin melko hyvin: 67 % vastaajista tunnistaa melko hyvin muistisairaudesta johtuvat ja 56 % tunnistaa melko hyvin alkoholinkäytöstä johtuvat muistiongelmat. Muistimittareita käytti varmasti tai melko varmasti 76 % vastaajista, kun taas puolet (50 %) vastaajista ilmoitti, ettei käytä lainkaan mittareita alkoholinkäytön tunnistamiseen. Suurimmalla osalla vastaajista oli muistisairauksista riittävästi tai lähes riittävästi tietoa ja koulutusta. Lähes kolmannes vastaajista ei osannut sanoa, onko saanut riittävästi koulutusta alkoholiongelmista ja alkoholinkäytön tunnistamisesta.
Koulutuksen ja tiedon tarvetta on siis erityisesti alkoholinkäyttöön ja -ongelmiin liittyen. Lisäksi alkoholinkäytön mittareista voisi tiedottaa ja niitä voisi hyödyntää kotihoidossa entistä enemmän. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla kotihoidon asiakkaiden alkoholinkäytöstä aiheutuvat muistiongelmat ja asiakkaan alkoholinkäytön tunnistaminen.