Työhyvinvointi osaksi arjen toimintaa -kehittämistyö lasten somaattisen sairaanhoidon tulosyksikössä
Laatikainen, Sinikka (2013)
Laatikainen, Sinikka
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013101516120
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013101516120
Tiivistelmä
Kainuun Maakunta -kuntayhtymässä vuonna 2010 tehdyn työhyvinvointikyselyn mukaan kehittämistä vaativat asiat olivat tiedonkulun puutteet työyhteisön sisällä, kehittämiskeskustelujen käymättömyys, työyhteisöjen kyky ratkaista ristiriitoja, asioiden käsittelyn riittävyys sekä terveydellisten tekijöiden huomioiminen työpaikalla. Työhyvinvointi on monitahoinen asia, jonka edistäminen on osa tuloksellista henkilöstöjohtamista. Työhyvinvoinnilla ja sen osatekijöillä, kuten hyvällä työilmapiirillä ja johtamisella on merkitystä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiselle. Työhyvinvoinnin kehittäminen edistää henkilöstön työssä jaksamista, työkykyä ja pidentää työuraa. Johtamiseen kuuluu henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen, kuitenkin vastuu työhyvinvoinnin kehittämisestä kuuluu jokaiselle työyhteisön jäsenelle. Osallistavalla johtamisella voidaan luoda edellytykset henkilöstölle osallistua työhyvinvoinnin kehittämiseen, jolloin yhdistyy useamman henkilön osaaminen, asiantuntijuus ja voimavarat yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Kainuun keskussairaalan lasten somaattisen erikoissairaanhoidon henkilöstön työhyvinvointia. Kehittämistyön tarkoituksena oli työhyvinvointia lisäävän toiminnan vakinnuttaminen pysyväksi arjen käytännöksi. Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena, jonka ensimmäinen sykli on kuvattu opinnäytetyössä.
Ensimmäisen syklin tavoitteena oli henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilan selvittäminen. Kehittämiskysymykset olivat: 1) Miten työntekijät arvioivat työyhteisönsä käytäntöjen toimivuutta? 2) Miten osallistava johtaminen esiintyy työyhteisössä? 3) Miten työn palkitsevuus koetaan työyhteisössä? 4) Miten asiantuntijuuden kehittäminen toteutuu työyhteisössä? 5) Miten korkeatasoinen hoidon laatu toteutuu työyhteisössä? ja 6) Miten työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen toteutuu työssä? Aineisto kerättiin kyselylomakkeella (N=56) keväällä 2012. Kyselylomake laadittiin Webropol -sovelluksella Suomen sairaanhoitajaliiton Hyvän työpaikan kriteerit –mittarin mukaan. Kyselyyn vastasi 42 henkilöä (vastausprosentti oli 75). Aineisto analysoitiin SPSS for Windows 18.0 -ohjelmalla. Kuvailevina tunnuslukuina käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumia, keskiarvoa ja keskihajontaa. Tuloksien mukaan esimies tuki ja oli läsnä arjessa. Työ koettiin vastuulliseksi ja palkitsevaksi. Kokeneimmat toimivat mentoreina ja osaamista kehitettiin. Hoitotyö oli näyttöön perustuvaa ja tavoitteellista. Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen onnistui. Kehittämiskohteita olivat työhyvinvointia tukeva toiminta, perehdytys ja kehityskeskustelut. Kehittäminen jatkuu yhdessä esimiesten johdolla. Tulosten pohjalta päivitetään työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma ja selvitetään millaista työhyvinvointia tukevaa toimintaa henkilöstö haluaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Kainuun keskussairaalan lasten somaattisen erikoissairaanhoidon henkilöstön työhyvinvointia. Kehittämistyön tarkoituksena oli työhyvinvointia lisäävän toiminnan vakinnuttaminen pysyväksi arjen käytännöksi. Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena, jonka ensimmäinen sykli on kuvattu opinnäytetyössä.
Ensimmäisen syklin tavoitteena oli henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilan selvittäminen. Kehittämiskysymykset olivat: 1) Miten työntekijät arvioivat työyhteisönsä käytäntöjen toimivuutta? 2) Miten osallistava johtaminen esiintyy työyhteisössä? 3) Miten työn palkitsevuus koetaan työyhteisössä? 4) Miten asiantuntijuuden kehittäminen toteutuu työyhteisössä? 5) Miten korkeatasoinen hoidon laatu toteutuu työyhteisössä? ja 6) Miten työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen toteutuu työssä? Aineisto kerättiin kyselylomakkeella (N=56) keväällä 2012. Kyselylomake laadittiin Webropol -sovelluksella Suomen sairaanhoitajaliiton Hyvän työpaikan kriteerit –mittarin mukaan. Kyselyyn vastasi 42 henkilöä (vastausprosentti oli 75). Aineisto analysoitiin SPSS for Windows 18.0 -ohjelmalla. Kuvailevina tunnuslukuina käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumia, keskiarvoa ja keskihajontaa. Tuloksien mukaan esimies tuki ja oli läsnä arjessa. Työ koettiin vastuulliseksi ja palkitsevaksi. Kokeneimmat toimivat mentoreina ja osaamista kehitettiin. Hoitotyö oli näyttöön perustuvaa ja tavoitteellista. Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen onnistui. Kehittämiskohteita olivat työhyvinvointia tukeva toiminta, perehdytys ja kehityskeskustelut. Kehittäminen jatkuu yhdessä esimiesten johdolla. Tulosten pohjalta päivitetään työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma ja selvitetään millaista työhyvinvointia tukevaa toimintaa henkilöstö haluaa.