ESPANJALAISTEN SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA REKRYTOINTIPROSESSISTA JA TYÖSKENTELYSTÄ SUOMESSA
Suorsa, Päivi Marja; Kurki, Minna (2013)
Suorsa, Päivi Marja
Kurki, Minna
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102816350
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102816350
Tiivistelmä
Suomessa on pula hoitotyöntekijöistä väestön ikääntymisen ja suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä. Viime vuosina Suomeen on palkattu 50 espanjalaissairaanhoitajaa, joista 17 rekrytoitiin Kymenlaaksoon Kotkan kaupungin hallinnoiman Minfo-hankkeen ja Mediko palvelun tukemana. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomeen palkataan vuoden 2014 kesään mennessä jopa 70 espanjalaista sairaanhoitajaa. Tällä hetkellä katsotaan valtakunnallisesti tärkeäksi kehittää rekrytointiprosesseja.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kokemuksellista tietoa rekrytointiprosessista ja työskentelystä Suomessa tutkimuksissa todettujen sairaanhoitajan työviihtyvyyteen vaikuttavien tekijöiden osalta. Rekrytointiprosessissa tähdätään kotoutumiseen suomalaiseen työkulttuuriin sekä yhteiskuntaan. Tutkimuksella saatu tieto mahdollisti rekrytointiprosessin onnistumisen arvioinnin ja sen kehittämisen.
Tämä opinnäytetyö on kvalitatiivinen ja perustuu monimenetelmällisyyteen. Aineistoa kerättiin 2013 kevään aikana 12:lta Kymenlaaksoon rekrytoidulta espanjalaissairaanhoitajalta kirjoitelmalla, eläytymismenetelmällä sekä teemahaastattelulla.
Suomeen hakeutuneet espanjalaissairaanhoitajat ovat nuoria ja äskettäin valmistuneita. Suomeen ei lähdetty pelkästään nuorisotyöttömyyttä pakoon vaan myös seikkailun ja uusien kokemusten halu olivat lähdön syinä.
Lähtömaassa saatu tiedotus etenkin sairaanhoitajan työnkuvasta koettiin puutteelliseksi. Perusterveydenhuollossa työskentelevät sairaanhoitajat olivat pettyneitä työn sisältöön, joka koostui perushoidosta ja paljolti myös hoitotyöhön kuulumattomista työtehtävistä. He eivät pystyneet käyttämään osaamistaan työssä ja pelkäsivät menettävänsä ammattitaitonsa. Erikoissairaanhoidossa työviihtyvyys oli korkeampaa.
Erilaiseen kulttuuriin, elämänrytmiin ja ilmastoon tottui vähitellen. Omaa perhettä ja läheisiä ikävöitiin. Positiivinen asenne ja oman espanjalaisten sairaanhoitajien ryhmän tuki helpotti kotoutumista. Kotoutumista vaikeutti kielitaidon puute ja pettymys työnkuvaan Suomessa. Työyhteisöissä oli koettu sekä hyvää, että huonoa kohtelua.
Tulevien työnantajien tulisi olla selvillä jo rekrytointiprosessin alkuvaiheessa riittävän ja totuudenmukaisen tiedotuksen varmistamiseksi tulevasta työpaikasta. Myös työyhteisön varhainen valmistelu ja vuorovaikutussuhteen luominen rekrytoitavaan jo hyvissä ajoin lähtömaassa helpottaisi sopeutumista työyhteisöön.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kokemuksellista tietoa rekrytointiprosessista ja työskentelystä Suomessa tutkimuksissa todettujen sairaanhoitajan työviihtyvyyteen vaikuttavien tekijöiden osalta. Rekrytointiprosessissa tähdätään kotoutumiseen suomalaiseen työkulttuuriin sekä yhteiskuntaan. Tutkimuksella saatu tieto mahdollisti rekrytointiprosessin onnistumisen arvioinnin ja sen kehittämisen.
Tämä opinnäytetyö on kvalitatiivinen ja perustuu monimenetelmällisyyteen. Aineistoa kerättiin 2013 kevään aikana 12:lta Kymenlaaksoon rekrytoidulta espanjalaissairaanhoitajalta kirjoitelmalla, eläytymismenetelmällä sekä teemahaastattelulla.
Suomeen hakeutuneet espanjalaissairaanhoitajat ovat nuoria ja äskettäin valmistuneita. Suomeen ei lähdetty pelkästään nuorisotyöttömyyttä pakoon vaan myös seikkailun ja uusien kokemusten halu olivat lähdön syinä.
Lähtömaassa saatu tiedotus etenkin sairaanhoitajan työnkuvasta koettiin puutteelliseksi. Perusterveydenhuollossa työskentelevät sairaanhoitajat olivat pettyneitä työn sisältöön, joka koostui perushoidosta ja paljolti myös hoitotyöhön kuulumattomista työtehtävistä. He eivät pystyneet käyttämään osaamistaan työssä ja pelkäsivät menettävänsä ammattitaitonsa. Erikoissairaanhoidossa työviihtyvyys oli korkeampaa.
Erilaiseen kulttuuriin, elämänrytmiin ja ilmastoon tottui vähitellen. Omaa perhettä ja läheisiä ikävöitiin. Positiivinen asenne ja oman espanjalaisten sairaanhoitajien ryhmän tuki helpotti kotoutumista. Kotoutumista vaikeutti kielitaidon puute ja pettymys työnkuvaan Suomessa. Työyhteisöissä oli koettu sekä hyvää, että huonoa kohtelua.
Tulevien työnantajien tulisi olla selvillä jo rekrytointiprosessin alkuvaiheessa riittävän ja totuudenmukaisen tiedotuksen varmistamiseksi tulevasta työpaikasta. Myös työyhteisön varhainen valmistelu ja vuorovaikutussuhteen luominen rekrytoitavaan jo hyvissä ajoin lähtömaassa helpottaisi sopeutumista työyhteisöön.