Harmoninen tunnelma : Miten modaaliset harmoniailmiöt vaikuttavat tunnelmaan omissa jazz-sävellyksissäni?
Vihavainen, Janne (2013)
Vihavainen, Janne
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120219487
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120219487
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoitus on etsiä yhteyksiä modaalisen jazzharmonian ja tunnelman välillä omissa big band -sävellyksissäni. Pyrin selvittämään, miten modaalisten, ei-funktionaalisten harmoniatekniikoiden ja -ilmiöiden käyttö vaikuttaa tunnelmien välittämiseen nykyaikaisissa jazzsävellyksissä.
Pääasiallisena tutkimusmetodina käytin kahden esimerkkisävellyksen muotorakenteiden teoreettista harmonia-analyysia ja keskinäistä vertailua. Työni perustuu melko edistyneisiin musiikillisiin tekniikoihin ja ilmiöihin, joten perusoletuksena on, että lukijalla on hyvä musiikinteorian yleistuntemus. Työstä voi olla erityisesti hyötyä jazzsävellysopintojaan aloitteleville tai mahdollisesti edistyneemmillekin opiskelijoille.
Käytin analyysissa nuottiesimerkkejä ja kävin niiden avulla teosten pääteemojen harmoniarakenteen läpi useammalla eri tasolla. Työhöni liittyvät tärkeänä osana liitteinä olevat esimerkkiteosten audio-videotallenteet ja alkuperäiset partituurit. Tutkimuksen näkökulma on analyysivaiheessa jokseenkin objektiivinen, mutta tulososiossa pohdin harmonian ja tunnelman välistä yhteyttä subjektiivisesta ja sävellyksellisestä näkökulmasta.
Lopputuloksena huomasin, että modaalisen ja ei-funktionaalisen jazzharmonian keinoin voidaan saavuttaa vahvoja tunnelmavaihteluja ja dramaturgisia kaaria. Tunnelmaan vaikuttavat mm. keskeinen perustonaliteetti tai sen puuttuminen, käytettyjen moodisävyjen kirkkaus ja tummuus, bassoliike ja vaihtelu harmonialiikkeen suhteellisessa diatonisuudessa.
Modaalisen harmonian käyttöön liittyy myös potentiaalisia riskejä, kuten ei-funktionaalisten tekniikoiden ylikäyttö tai väärinymmärrys. Kyseessä on siis esteettisesti jokseenkin haastava tyylilaji - erityisesti verrattuna tonaaliseen harmoniamaailmaan, jossa ilmiöt ovat lähtökohtaisesti helpommin lähestyttäviä ja luonteeltaan tunnistettavampia.
Pääasiallisena tutkimusmetodina käytin kahden esimerkkisävellyksen muotorakenteiden teoreettista harmonia-analyysia ja keskinäistä vertailua. Työni perustuu melko edistyneisiin musiikillisiin tekniikoihin ja ilmiöihin, joten perusoletuksena on, että lukijalla on hyvä musiikinteorian yleistuntemus. Työstä voi olla erityisesti hyötyä jazzsävellysopintojaan aloitteleville tai mahdollisesti edistyneemmillekin opiskelijoille.
Käytin analyysissa nuottiesimerkkejä ja kävin niiden avulla teosten pääteemojen harmoniarakenteen läpi useammalla eri tasolla. Työhöni liittyvät tärkeänä osana liitteinä olevat esimerkkiteosten audio-videotallenteet ja alkuperäiset partituurit. Tutkimuksen näkökulma on analyysivaiheessa jokseenkin objektiivinen, mutta tulososiossa pohdin harmonian ja tunnelman välistä yhteyttä subjektiivisesta ja sävellyksellisestä näkökulmasta.
Lopputuloksena huomasin, että modaalisen ja ei-funktionaalisen jazzharmonian keinoin voidaan saavuttaa vahvoja tunnelmavaihteluja ja dramaturgisia kaaria. Tunnelmaan vaikuttavat mm. keskeinen perustonaliteetti tai sen puuttuminen, käytettyjen moodisävyjen kirkkaus ja tummuus, bassoliike ja vaihtelu harmonialiikkeen suhteellisessa diatonisuudessa.
Modaalisen harmonian käyttöön liittyy myös potentiaalisia riskejä, kuten ei-funktionaalisten tekniikoiden ylikäyttö tai väärinymmärrys. Kyseessä on siis esteettisesti jokseenkin haastava tyylilaji - erityisesti verrattuna tonaaliseen harmoniamaailmaan, jossa ilmiöt ovat lähtökohtaisesti helpommin lähestyttäviä ja luonteeltaan tunnistettavampia.