Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) toimeenpano, johtaminen ja hankehallinnointi Väli-Suomen alueella
Länkinen, Pirjo-Liisa (2013)
Länkinen, Pirjo-Liisa
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319739
Tiivistelmä
Väli-Suomen Kaste-hankkeet ovat osa kansallista Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmaa, Kaste-ohjelmaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Väli—Suomen alueen Kaste-hankkeiden, Ikäkasteen, Lasten ja nuorten palveluiden kehittämishanke Kasperin ja Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin - S.O.S –hankkeen, organisoitumisen, johtamisrakenteen ja johtamisen, hallinnoinnin ja viestinnän toimivuutta. Lisäksi selvitettiin sitä, ovatko Kaste-hankkeiden tavoitteet tukeneet mukana olevien kuntien strategisia tavoitteita. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta, joka toteutettiin sekä teemahaastatteluilla että sähköisellä kyselyllä. Tampereen kaupunki toimii kolmen Väli-Suomen alueen Kaste-hankkeen hallinnoijana ja on ollut tämän opinnäytetyön toimeksiantajana.
Väli-Suomen alueen Kaste-hankkeiden johtamisen rakenne on ollut poikkeava aikaisempiin hankkeisiin verrattuna. Tutkimuksen kohteena olleiden hankekonsortioiden johtaminen on ostettu sosiaalialan osaamiskeskuksilta Pikassokselta ja SONet Botnialta. Tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että pääsääntöisesti tähän johtamisrakenteeseen ollaan oltu tyytyväisiä, vaikkakin ongelmia on ollut mm. johtamisen vastuisiin ja valtuuksiin liittyen päätöksenteon osalta.
Tutkimuksessa saadun tiedon perusteella hallinnoinnin merkitys osana Väli-Suomen alueen hankkeiden johtamista on ollut epäselvä, vaikka ohjelmajohtamisessa hallinnointi nähdäänkin ns. ylätason johtamisena. Opinnäytetyön tuloksena on hallinnoinnin osalta se, että jatkossa hallinnoinnin johtamiseen ja organisoimiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. On tarkoituksenmukaista jatkossa pohtia hallinnoinnin osalta pysyvän osaamisverkoston tai hanketoimiston perustamista isojen hankekokonaisuuksien hallintaan osana organisaation projektisalkun hallintaa.
Tutkimuksessa saadun tiedon mukaan viestintä on hankekonsortioiden osalta ollut suhteellisen onnistunutta. Sen sijaan aluejohtoryhmän ja hallinnoijan toiminnan osalta viestintä on jäänyt jossain määrin puutteelliseksi. Hallinnoijaorganisaation vastuuhenkilöiden kokemus on, että viestintä on toiminut johtoryhmätyöskentelyn eri tasoilla hyvin ja näin ollen johto on ollut kaikilla tasoilla tietoinen hankkeiden vaiheista. Viestintä itse hankehallinnointia käytännössä tekevien kanssa ei kuitenkaan ole toiminut. Tutkimusaineiston perusteella on myös voitu todeta, että Kaste-hankkeiden tavoitteet ovat suurimmaksi osaksi tukeneet hankkeissa mukana olevien kuntien strategisia tavoitteita.
Väli-Suomen alueen Kaste-hankkeiden johtamisen rakenne on ollut poikkeava aikaisempiin hankkeisiin verrattuna. Tutkimuksen kohteena olleiden hankekonsortioiden johtaminen on ostettu sosiaalialan osaamiskeskuksilta Pikassokselta ja SONet Botnialta. Tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että pääsääntöisesti tähän johtamisrakenteeseen ollaan oltu tyytyväisiä, vaikkakin ongelmia on ollut mm. johtamisen vastuisiin ja valtuuksiin liittyen päätöksenteon osalta.
Tutkimuksessa saadun tiedon perusteella hallinnoinnin merkitys osana Väli-Suomen alueen hankkeiden johtamista on ollut epäselvä, vaikka ohjelmajohtamisessa hallinnointi nähdäänkin ns. ylätason johtamisena. Opinnäytetyön tuloksena on hallinnoinnin osalta se, että jatkossa hallinnoinnin johtamiseen ja organisoimiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. On tarkoituksenmukaista jatkossa pohtia hallinnoinnin osalta pysyvän osaamisverkoston tai hanketoimiston perustamista isojen hankekokonaisuuksien hallintaan osana organisaation projektisalkun hallintaa.
Tutkimuksessa saadun tiedon mukaan viestintä on hankekonsortioiden osalta ollut suhteellisen onnistunutta. Sen sijaan aluejohtoryhmän ja hallinnoijan toiminnan osalta viestintä on jäänyt jossain määrin puutteelliseksi. Hallinnoijaorganisaation vastuuhenkilöiden kokemus on, että viestintä on toiminut johtoryhmätyöskentelyn eri tasoilla hyvin ja näin ollen johto on ollut kaikilla tasoilla tietoinen hankkeiden vaiheista. Viestintä itse hankehallinnointia käytännössä tekevien kanssa ei kuitenkaan ole toiminut. Tutkimusaineiston perusteella on myös voitu todeta, että Kaste-hankkeiden tavoitteet ovat suurimmaksi osaksi tukeneet hankkeissa mukana olevien kuntien strategisia tavoitteita.