Leikkaussalin ilmanvaihdon tutkiminen
Koskinen, Veli (2013)
Koskinen, Veli
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121020792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121020792
Tiivistelmä
Tavanomaisesti korkean puhtausluokan leikkaussalit on rakennettu laminaarikatoilla ja muut leikkaussalit perinteisellä sekoittavalla ilmanjaolla. Ruotsiin rakennettavaa sairaalaa varten kehitettiin uuden tyyppinen sekoittavaan ilmanjakoon perustuva ratkaisu. Ratkaisussa on yhdistetty laminaarivirtaukselle tyypilliset korkea ilmanvaihtokerroin ja korkea suodatusaste yhdessä sekoittavan ilmanjaon hyvän sekoitusasteen kanssa. Työni tarkoituksena oli optimoida ratkaisun ilmanjaon tehokkuutta, tutkia sen toimi-vuutta leikkaussalissa ja selvittää, mihin puhtausluokkaan ratkaisulla ylletään.
Tutkimusta varten Halton Oy rakensi Kausalan tehtaalle yhtä leikkaussalia vastaavan puhdastilan. Ilmanjakoa tutkittaessa ilmavirtaa visualisoitiin savulla ja ilman puhtautta mitattiin hiukkasmittarilla. HEPA-hajottajille suoritettiin ohivuototestit, jolla varmistettiin puhallettavan ilman puhtaus. Huoneelle suoritettiin painekoe, joka todensi tilan tiiviyden ja tila säädettiin ylipaineiseksi, jotta epäpuhtauksien kulkeutuminen huoneeseen estettiin. Tilasta mitattiin lämpötila, kosteus, ilmannopeus, äänitasot ja leikkaussalille määritettiin puhtausluokka ISO-standardin mukaan. Leikkaussalille tehtiin myös palautumisajan määrittävä testi.
Ilmanvaihtoratkaisua tutkittaessa havaittiin, että hajottajat ja suodattimet ovat tiiviitä eivätkä päästä hiukkasia tuloilman mukana tilaan. Mitattujen palautumisaikojen perusteella järjestelmä suodatti tehokkaasti tilassa syntyvät epäpuhtaudet. Mittauksissa havaittiin ylipaineisen leikkaussalin olevan lähes hiukkasvapaa ja saavuttavan ISO 3 - puhtausluokan. Ilmannopeuksia tutkittaessa löydettiin suutinhajottajien asetelma, jolla ilmasuihku saatiin tasapainotettua huoneen keskipisteeseen. Tulosten perusteella ilmavirtoja todettiin voitavan laskea alkuperäisestä 2400 litrasta sekunnissa 2200 litraan sekunnissa tulevia leikkaussaleja varten.
Suoritetut tutkimukset tehtiin kalustamattomassa leikkaussalissa. Tavanomaisesti leikkaussalissa olevien laitteiden ja henkilökunnan vaikutusta ilmavirtauksiin ei tutkittu. Salin hiukkaspitoisuuksia olisi mielenkiintoista tutkia simuloidussa leikkauksessa, jotta voitaisiin selvittää salin todellinen puhtausluokka leikkauksen aikana. Jatkotutkimuksena voitaisiin verrata sekoittavan ja laminaarisen ilmanjaon eroavaisuuksia. Tämä edellyttäisi mittausten suorittamista molemmilla ilmanjaoilla samoilla mittausolosuhteilla simuloituja leikkauspäästöjä käyttäen.
Tutkimusta varten Halton Oy rakensi Kausalan tehtaalle yhtä leikkaussalia vastaavan puhdastilan. Ilmanjakoa tutkittaessa ilmavirtaa visualisoitiin savulla ja ilman puhtautta mitattiin hiukkasmittarilla. HEPA-hajottajille suoritettiin ohivuototestit, jolla varmistettiin puhallettavan ilman puhtaus. Huoneelle suoritettiin painekoe, joka todensi tilan tiiviyden ja tila säädettiin ylipaineiseksi, jotta epäpuhtauksien kulkeutuminen huoneeseen estettiin. Tilasta mitattiin lämpötila, kosteus, ilmannopeus, äänitasot ja leikkaussalille määritettiin puhtausluokka ISO-standardin mukaan. Leikkaussalille tehtiin myös palautumisajan määrittävä testi.
Ilmanvaihtoratkaisua tutkittaessa havaittiin, että hajottajat ja suodattimet ovat tiiviitä eivätkä päästä hiukkasia tuloilman mukana tilaan. Mitattujen palautumisaikojen perusteella järjestelmä suodatti tehokkaasti tilassa syntyvät epäpuhtaudet. Mittauksissa havaittiin ylipaineisen leikkaussalin olevan lähes hiukkasvapaa ja saavuttavan ISO 3 - puhtausluokan. Ilmannopeuksia tutkittaessa löydettiin suutinhajottajien asetelma, jolla ilmasuihku saatiin tasapainotettua huoneen keskipisteeseen. Tulosten perusteella ilmavirtoja todettiin voitavan laskea alkuperäisestä 2400 litrasta sekunnissa 2200 litraan sekunnissa tulevia leikkaussaleja varten.
Suoritetut tutkimukset tehtiin kalustamattomassa leikkaussalissa. Tavanomaisesti leikkaussalissa olevien laitteiden ja henkilökunnan vaikutusta ilmavirtauksiin ei tutkittu. Salin hiukkaspitoisuuksia olisi mielenkiintoista tutkia simuloidussa leikkauksessa, jotta voitaisiin selvittää salin todellinen puhtausluokka leikkauksen aikana. Jatkotutkimuksena voitaisiin verrata sekoittavan ja laminaarisen ilmanjaon eroavaisuuksia. Tämä edellyttäisi mittausten suorittamista molemmilla ilmanjaoilla samoilla mittausolosuhteilla simuloituja leikkauspäästöjä käyttäen.