Päijät-Hämeen jätevirtojen optimointi
Javanainen, Joni (2013)
Javanainen, Joni
Lahden ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121221012
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121221012
Tiivistelmä
Euroopan unionin jätedirektiivin tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää ja lisätä syntyneen jätteen hyötykäyttöä. Tämän vuoksi Suomen uuden jätelain tavoitteena on vuoteen 2016 mennessä vähentää kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää huomattavasti lisäämällä jätteen energia- ja materiaalihyötykäyttöä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Päijät-Hämeen yhdyskunta- ja raken-nusjätevirroista graafinen malli, verrata niitä Västeråsin ja Jyväskylän alueiden vastaaviin ja pohtia, miten jätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttöä voisi lisätä Päijät-Hämeessä. Tiedot alueen yhdyskuntajätteen määristä ja koostumuksesta saatiin aikaisemmista tutkimuksista sekä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n rekiste-reistä. Rakennusjätteen määrien selvittämiseksi käytettiin Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n kanssa luotuja tunnuslukuja.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että rakennusjätteen määriä ja koostumusta on hyvin vai-kea selvittää tarkasti ilman sitä käsittelevien suurempien yritysten osallistumista. Rakennustyömaiden sekajätteen seassa on hyvin paljon hyötykäyttöön kelpaavaa materiaalia, joka voitaisiin tehokkaammalla syntypaikkalajittelulla tai laitosmaisella jätteen lajittelulla saada talteen hyötykäyttöä varten.
Yhdyskuntajätteen osalta määrien ja koostumuksen selvittäminen oli helpompaa, koska jätteitä käsitteleviä yrityksiä on vain yksi, jonka alueen kunnat omistavat. Yhdyskuntajätteiden uudelleenkäytön kannalta tehokkainta olisi parantaa synty-paikkalajittelun tehokkuutta sekä lisätä erilliskerättävien jakeiden määrää. Myös sekajätteen seasta on mahdollista ottaa talteen hyötykäyttöön soveltuvia jakeita käsittelemällä se tehokkaassa lajittelulaitoksessa.
Tulevaisuudessa olisikin hyvä selvittää keinoja syntypaikkalajittelun tehostamiseen sekä selvittää, millaisella menetelmällä sekajätteen laitoskäsittely kannattaisi to-teuttaa. Myös keinoja jäteasemien kävijämäärien nostamiseksi olisi hyvä pohtia.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Päijät-Hämeen yhdyskunta- ja raken-nusjätevirroista graafinen malli, verrata niitä Västeråsin ja Jyväskylän alueiden vastaaviin ja pohtia, miten jätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttöä voisi lisätä Päijät-Hämeessä. Tiedot alueen yhdyskuntajätteen määristä ja koostumuksesta saatiin aikaisemmista tutkimuksista sekä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n rekiste-reistä. Rakennusjätteen määrien selvittämiseksi käytettiin Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n kanssa luotuja tunnuslukuja.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että rakennusjätteen määriä ja koostumusta on hyvin vai-kea selvittää tarkasti ilman sitä käsittelevien suurempien yritysten osallistumista. Rakennustyömaiden sekajätteen seassa on hyvin paljon hyötykäyttöön kelpaavaa materiaalia, joka voitaisiin tehokkaammalla syntypaikkalajittelulla tai laitosmaisella jätteen lajittelulla saada talteen hyötykäyttöä varten.
Yhdyskuntajätteen osalta määrien ja koostumuksen selvittäminen oli helpompaa, koska jätteitä käsitteleviä yrityksiä on vain yksi, jonka alueen kunnat omistavat. Yhdyskuntajätteiden uudelleenkäytön kannalta tehokkainta olisi parantaa synty-paikkalajittelun tehokkuutta sekä lisätä erilliskerättävien jakeiden määrää. Myös sekajätteen seasta on mahdollista ottaa talteen hyötykäyttöön soveltuvia jakeita käsittelemällä se tehokkaassa lajittelulaitoksessa.
Tulevaisuudessa olisikin hyvä selvittää keinoja syntypaikkalajittelun tehostamiseen sekä selvittää, millaisella menetelmällä sekajätteen laitoskäsittely kannattaisi to-teuttaa. Myös keinoja jäteasemien kävijämäärien nostamiseksi olisi hyvä pohtia.