Hoitajan ja potilaan yhteistyö ja oppiminen siirtoergonomiakoulutuksessa. : HUS siirtoergonomiakoulutuksen kehittäminen.
Lahti, Kirsi (2013)
Lahti, Kirsi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121321147
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121321147
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää hoitajien näkökulmasta Helsingin ja uudenmaan (HUS) sairaanhoitopiirin siirtoergonomiakoulutus pilottiin liittyvää hoitajan ja potilaan yhteistyötä ja oppimista. Tutkimuksellisen kehittämistyö liittyy HUS sairaan-hoitopiirin potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen - siirtoergonomiakoulutus projektiin. Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli tuottaa tietoa HUS siirtoergonomiakoulutuksen kehittämistä varten, edistämään hoitajan ja potilaan yhteistyötä ja oppimista. Tulosten pohjalta tuotettiin kehittämisehdotuksia HUS siirtoergonomiakoulutusta varten. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä noudatettiin tapaustutkimuksellista lähestymistapaa. Tämän tapaustutkimuksen aineisto muodostui sekä HUS siirtoergonomiakoulutuksen käyneiden sairaanhoitajien haastatteluista että valmiista HUS siirtoergonomiakoulutus pilotin ennakko- ja seurantakyselyistä. Haastateltavia sairaanhoitajia oli yhteensä kahdeksan. HUS siirtoergonomiakoulutus pilotin kyselyistä valittiin tähän työhön hoitajan ja potilaan yhteistyötä koskevat kysymykset sekä ammattinimikettä koskeva kysymys. Haastattelut ja kyselyjen avoimet kysymykset tuottivat laadullista aineistoa ja kyselyjen monivalintakysymykset määrällistä aineistoa. Laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön-analyysillä ja määrällinen aineisto tilastollisesti, kuvaillen. Sekä haastattelujen että kyselyjen perusteella HUS siirtoergonomiakoulutus todettiin hyödylliseksi monen asian kannalta. Oppiminen liittyi vahvasti hoitajan kohdalla koulutuksen hyödyntämiseen ja työnteon kehittymiseen, kun taas potilaan kohdalla oppiminen tuki kuntoutumista. Hoitajan ja potilaan yhteistyö kehittyi mm. siinä, että sairaanhoitajat ohjasivat ja keskustelivat potilaan kanssa enemmän. Toisaalta kuitenkin näytti siltä, että siirtoergonomiakoulutukseen liittyvä hoitajan ja potilaan yhteistyö ja oppiminen osoittautui hoitaja-lähtöiseksi, hoitaja keskeiseksi, tekniseksi toiminnoksi ja välineeksi. Tulosten pohjalta muodostui kehittämisehdotuksia, joissa painotettiin toiminnan suuntaamista mm. enemmän potilaslähtöisemmäksi, potilaan tarpeista lähteväksi, toiminnan arviointiin, potilaan huomioimiseen, ohjaamiseen ja aktivointiin, todellisten potilastilanteiden kautta oppimiseen, perehdyttämiseen ja asenteiden muutokseen. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää mm. siirtoergonomiakoulutuksen sekä hoitajan ja potilaan yhteistyön ja oppimisen kehittämiseen, mutta myös kuntouttavan työn, potilaslähtöisyyden ja perehdyttämisen kehittämiseen.