ITE-taidetta etsimässä : Nykykansantaiteen luonne ja taiteen tekijät
Alatalo, Malla (2008)
Alatalo, Malla
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001141276
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001141276
Tiivistelmä
ITE-taiteen juuret ulottuvat aina 1900-luvun alkupuolelle, jolloin ensimmäiset modernistit kiinnittivät huomiota mielenterveyspotilaiden taiteen esteetiikkaan. Ensimmäisen kokoelman mielenterveyspotilaiden taiteesta keräsi ranskalainen taiteilija Jean Dubuffet 1940-luvun puolivälissä. Kokoelma sai nimekseen art brut ja se sisälsi lisäksi spiritististä eli meediotaidetta sekä muiden institutionaalisen taidemaailman ulkopuolisten, itseoppineiden rujoa taidetta. Myöhemmin kaikkea ulkopuolisten taidetta ryhdyttiin kutsumaan yleisnimellä art brut. Muutama vuosikymmen myöhemmin arkkitehti Alain Bourbonnaisin toimesta nousi art brutin rinnalle toinen termi: art singulier. Näiden kahden termin välillä kuitenki on hienoinen sävyero.
Englanninkielinen termi outsider art on brittiläisen kirjailijan Roger Cardinalin käsialaa. Näistä kaikista itseoppineiden taidetta kuvaavista termeistä art brut on kriteereiltään tiukin, kun taas outsider art lukee piiriinsä varsin laajan kirjon taiteellisia oman polun kulkijoita.
Suomessa ITE-ilmiöön on herätty suhteellisen myöhään. 1990-luvun lopulla Maaseudun sivistysliitto aloitti valtakunnalliset itseoppineiden taiteilijoiden kartoitukset. Projektin tärkeimmät toimijat ovat valokuvaaja Veli Granö sekä taiteilija, vapaa toimittaja Erkki Pirtola, jotka myös ovat nykykansantaidetta kuvaavan ITE-termin takana. ITE tulee sanoista Itse Tehty Elämä. Maaseudun sivistysliiton kartoituksen tuloksena Suomesta on läydetty satoja persoonallisia taiteilijoita, joiden töitä on myös esitelty useissa näyttelyissä ympäri Suomen. Maaseudun sivistysliitto on myös julkaissut ITE-taiteesta kirjallisuutta.
Haastattelujen pohjalta tehtyjen päätelmien sekä aiemmin tehdyn tutkimuksen pohjalta määrittelen ITE-taiteen luonnetta sekä tekijöiden suhdetta taiteen tekemiseen, omaan taiteilijakuvaan sekä omaan tuotantoon. ITE-taiteilijoiden suhtautuminen vaihtelee yksilökohtaisesti; haastattelemistani toinen pitää itseään taiteilijana taiteen instituution määrittelemässä merkityksessä, toinen kokee paremminkin olevansa kansantaiteilija. ITE-taiteilijat tekevät taidetta usein lähes pakkomielteisen vimman vallassa. Tärkeää ei ole tavoitella menestystä taiteen kentällä tai muutenkaan hyväksynnän hakeminen. Olennaista on taiteen käyttäminen itseilmaisun kanavana sekä mielihyvän saavuttaminen luovasta toiminnasta.
Englanninkielinen termi outsider art on brittiläisen kirjailijan Roger Cardinalin käsialaa. Näistä kaikista itseoppineiden taidetta kuvaavista termeistä art brut on kriteereiltään tiukin, kun taas outsider art lukee piiriinsä varsin laajan kirjon taiteellisia oman polun kulkijoita.
Suomessa ITE-ilmiöön on herätty suhteellisen myöhään. 1990-luvun lopulla Maaseudun sivistysliitto aloitti valtakunnalliset itseoppineiden taiteilijoiden kartoitukset. Projektin tärkeimmät toimijat ovat valokuvaaja Veli Granö sekä taiteilija, vapaa toimittaja Erkki Pirtola, jotka myös ovat nykykansantaidetta kuvaavan ITE-termin takana. ITE tulee sanoista Itse Tehty Elämä. Maaseudun sivistysliiton kartoituksen tuloksena Suomesta on läydetty satoja persoonallisia taiteilijoita, joiden töitä on myös esitelty useissa näyttelyissä ympäri Suomen. Maaseudun sivistysliitto on myös julkaissut ITE-taiteesta kirjallisuutta.
Haastattelujen pohjalta tehtyjen päätelmien sekä aiemmin tehdyn tutkimuksen pohjalta määrittelen ITE-taiteen luonnetta sekä tekijöiden suhdetta taiteen tekemiseen, omaan taiteilijakuvaan sekä omaan tuotantoon. ITE-taiteilijoiden suhtautuminen vaihtelee yksilökohtaisesti; haastattelemistani toinen pitää itseään taiteilijana taiteen instituution määrittelemässä merkityksessä, toinen kokee paremminkin olevansa kansantaiteilija. ITE-taiteilijat tekevät taidetta usein lähes pakkomielteisen vimman vallassa. Tärkeää ei ole tavoitella menestystä taiteen kentällä tai muutenkaan hyväksynnän hakeminen. Olennaista on taiteen käyttäminen itseilmaisun kanavana sekä mielihyvän saavuttaminen luovasta toiminnasta.