Äidin masennuksen heijastuminen perheen lapsiin
Aho, Annelise (2013)
Aho, Annelise
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013122522101
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013122522101
Tiivistelmä
Masennukseen sairastumisen riski on tutkitusti suurempi masentuneiden vanhempien lapsilla.
Usein vanhemmat eivät puhu lapsilleen äidin masennuksesta, sillä he pelkäävät sen
vahingoittavan lasta. Äidin muuttunut käyttäytyminen heijastuu lapsen ja äidin välisessä
vuorovaikutus-suhteessa. Lapsi tuntee usein syyllisyyttä ja häpeää äitinsä sairautta kohtaan,
joka voi vähentyä, jos hänelle kerrotaan tilanteesta hänen kehityksensä sallimin puuttein.
Opinnäytetyön teoriatieto koostuu masennuksen teoriasta ja masennuksen hoidosta. Teoriaosuudessa on kerrottu myös aiemmin tutkitusta tiedosta äidin masennuksen heijastumisesta perheen lapsiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli teemahaastattelun avulla kuvata äidin masennuksen lapsuudessaan kokeneiden henkilöiden näkemyksiä elämästään ja saamastaan tuesta. Haastatteluissa oli kaksi pääteemakysymystä, joiden avulla selvitettiin, miten lapsuuden aikainen äidin masennus on heijastunut lapsen elämään sekä millaiset hoitotyön keinot auttavat lasta, jonka äiti on ollut masentunut. Aineiston analysointi tapahtui induktiivista sisällönanalyysia käyttäen. Keskeiset tutkimustulokset kertovat äidin masennuksen heijastumisen lapsen elämään laaja-alaisesti. Haastateltavat kertoivat äidin masennuksen vaikuttaneen heidän sosiaalisiin suhteisiin, omaan terveyteen, sekä perheen sisäisiin toiminta- ja roolimalleihin. Äidin masennuksella on kauaskantoiset seuraukset lapsen kehityksen ja elämän kannalta. Jokainen haastateltava olisi toivonut varhaista puuttumista koko perheen tilanteeseen. Hoitohenkilökunta olisi voinut tiedottaa paremmin koko perheelle mahdolliset yhteiskunnan tarjoaman avun, kuten vertaistukiryhmät ja mahdolliset terapiamuodot. Äidin masennus voi heijastua lapsen elämään sosiaalisesti, psyykkisesti sekä fyysisesti ja heijastua tätä kautta lapsen normaaliin kehitykseen. Tutkimuksen tietoa voidaan käyttää hyväksi psykiatrisessa hoitotyössä, erityisesti hoidettaessa masentuneita äitejä.
Usein vanhemmat eivät puhu lapsilleen äidin masennuksesta, sillä he pelkäävät sen
vahingoittavan lasta. Äidin muuttunut käyttäytyminen heijastuu lapsen ja äidin välisessä
vuorovaikutus-suhteessa. Lapsi tuntee usein syyllisyyttä ja häpeää äitinsä sairautta kohtaan,
joka voi vähentyä, jos hänelle kerrotaan tilanteesta hänen kehityksensä sallimin puuttein.
Opinnäytetyön teoriatieto koostuu masennuksen teoriasta ja masennuksen hoidosta. Teoriaosuudessa on kerrottu myös aiemmin tutkitusta tiedosta äidin masennuksen heijastumisesta perheen lapsiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli teemahaastattelun avulla kuvata äidin masennuksen lapsuudessaan kokeneiden henkilöiden näkemyksiä elämästään ja saamastaan tuesta. Haastatteluissa oli kaksi pääteemakysymystä, joiden avulla selvitettiin, miten lapsuuden aikainen äidin masennus on heijastunut lapsen elämään sekä millaiset hoitotyön keinot auttavat lasta, jonka äiti on ollut masentunut. Aineiston analysointi tapahtui induktiivista sisällönanalyysia käyttäen. Keskeiset tutkimustulokset kertovat äidin masennuksen heijastumisen lapsen elämään laaja-alaisesti. Haastateltavat kertoivat äidin masennuksen vaikuttaneen heidän sosiaalisiin suhteisiin, omaan terveyteen, sekä perheen sisäisiin toiminta- ja roolimalleihin. Äidin masennuksella on kauaskantoiset seuraukset lapsen kehityksen ja elämän kannalta. Jokainen haastateltava olisi toivonut varhaista puuttumista koko perheen tilanteeseen. Hoitohenkilökunta olisi voinut tiedottaa paremmin koko perheelle mahdolliset yhteiskunnan tarjoaman avun, kuten vertaistukiryhmät ja mahdolliset terapiamuodot. Äidin masennus voi heijastua lapsen elämään sosiaalisesti, psyykkisesti sekä fyysisesti ja heijastua tätä kautta lapsen normaaliin kehitykseen. Tutkimuksen tietoa voidaan käyttää hyväksi psykiatrisessa hoitotyössä, erityisesti hoidettaessa masentuneita äitejä.