Kaakkois-Suomen logistiikkakatsaus
Raikunen, Kati; Mylläri, Riina (2014)
Raikunen, Kati
Mylläri, Riina
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-306-026-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-306-026-5
Tiivistelmä
Kaakkois-Suomella on avainasema pääkaupunkiseudun ja Pietarin välisessä maankäytön ja liikenteen kehityskäytävän rakentumisessa. Alue tarjoaa sijaintinsa ja liikennejärjestelmän ominaisuuksien puolesta logistisesti houkuttelevan toimintaympäristön. Kymenlaakso sekä Etelä-Karjala ovat Suomen merkittävimmät logistiset maakunnat asukasmäärään suhteutettuna, joissa logistiikan toimiala
työllistää erittäin merkittävän osan alueen asukkaista.
Alueen logistinen verrattomuus rakentuu Haminan ja Kotkan satamatoimintojen, meriliikenteen sekä Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylityspaikkojen varaan. Matka Kotkasta ja Kouvolasta Helsinkiin on noin 130 km ja Pietariin noin 280 km, Lappeenrannasta matkaa Pietariin on vain reilu 200 km. On siis ymmärrettävää, että Kaakkois-Suomen sijainti EU:n tulliliiton rajalla tuo alueelle tulevaisuudessa lisää kansainvälistä yritystoimintaa. Jo nyt eräiden arvioiden mukaan Venäjän tuontia mitattaessa tuonnin arvolla jopa kolmannes maan tuonnista kulkee Suomen kautta, vaikka volyymilla mitattuna osuus on vain viiden prosentin luokkaa. Kymenlaakson oma elinkeinotoiminta on pitkälti keskittynyt metsäteollisuuden ja liikenteen palvelujen varaan. Vaikka metsäteollisuuden raskaskuljetustarpeet saattavatkin tulevaisuudessa vähentyä, ovat energiapuun kuljetustarpeet lisääntyneet uusien energia- ja ilmastopoliittisten päätösten myötä korvaamaan tapahtunutta vähentymistä.
Maakunnissa vallitsee muutoksiin tottunut ja mukautuva kulttuuri, joka mahdollistaa kaupunki- ja maaseutuolosuhteiden lisäksi kansainvälisen ilmapiirin sekä monipuolisen yritystoiminnan. Aluerakenteen ollessa monipuolinen vaatii se niitä yhdistävät hyvät liikenneyhteydet; Kouvola-Kotka, Kouvola-Lahti ja E18 vyöhykkeet yhdessä Lappeenranta-Imatra alueen kanssa palvelevat niin naapurialueille kuin Venäjälle ja Venäjältä suuntautuvaa elinkeinotoimintaa, kuljetuksia ja matkailua. Alue on voimakkaasti sitoutunut vahvistamaan alueen logistiikkaa ja infrastruktuuria niin osaamisen, maankäytön kuin yritysten kehittämisenkin näkökulmasta. Kehityssuunnitelmien olennaisena osana toimivat alueella käynnissä olevat väylähankkeet; rautatieyhteyksien (Satamat-Kouvola-Vainikkala/Imatra) sekä valtateiden VT6 ja E18 parantamiset.
Alueen logistiikkakeskittymät tuovat oman osaamisensa alueen palveluntarjontaan. Logistiikkakeskittymät lisäävät kilpailukykyä HaminaKotka sataman toimitusreittien osalta, alueen kuivasatamien kautta sekä valtakunnallisten tavaravirtojen saralla kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä. VR:n Koulutuskeskuksen, joka vastaa rautatiealan ammatillisesta perus- ja täydennyskoulutuksesta Suomessa, siirtyminen Kouvolaan, sekä Venäjälle suuntautuvat vaunuliikenteen keskittäminen Kouvolan alueelle lisäävät alueen vahvaa roolia rautatielogistiikan osaajana.
Etelä-Karjala vahvistaa alueen logistista profiilia vahvan sisävesiosaamisensa sekä tehokkaan rajatoimintansa ansiosta. Yhdessä satamat, sisävesiliikenne, logistiikkakeskittymät sekä rajanylitys luovat Kaakkois-Suomesta ainutlaatuisen logistiikkamaakuntakeskittymän. Tämän selonteon tarkoitus on luoda tiivistetty katsaus Kaakkois-Suomen logistisista erityisominaisuuksista sekä valottaa alueen logistiikkaosaamista sekä infrastruktuuria.
työllistää erittäin merkittävän osan alueen asukkaista.
Alueen logistinen verrattomuus rakentuu Haminan ja Kotkan satamatoimintojen, meriliikenteen sekä Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylityspaikkojen varaan. Matka Kotkasta ja Kouvolasta Helsinkiin on noin 130 km ja Pietariin noin 280 km, Lappeenrannasta matkaa Pietariin on vain reilu 200 km. On siis ymmärrettävää, että Kaakkois-Suomen sijainti EU:n tulliliiton rajalla tuo alueelle tulevaisuudessa lisää kansainvälistä yritystoimintaa. Jo nyt eräiden arvioiden mukaan Venäjän tuontia mitattaessa tuonnin arvolla jopa kolmannes maan tuonnista kulkee Suomen kautta, vaikka volyymilla mitattuna osuus on vain viiden prosentin luokkaa. Kymenlaakson oma elinkeinotoiminta on pitkälti keskittynyt metsäteollisuuden ja liikenteen palvelujen varaan. Vaikka metsäteollisuuden raskaskuljetustarpeet saattavatkin tulevaisuudessa vähentyä, ovat energiapuun kuljetustarpeet lisääntyneet uusien energia- ja ilmastopoliittisten päätösten myötä korvaamaan tapahtunutta vähentymistä.
Maakunnissa vallitsee muutoksiin tottunut ja mukautuva kulttuuri, joka mahdollistaa kaupunki- ja maaseutuolosuhteiden lisäksi kansainvälisen ilmapiirin sekä monipuolisen yritystoiminnan. Aluerakenteen ollessa monipuolinen vaatii se niitä yhdistävät hyvät liikenneyhteydet; Kouvola-Kotka, Kouvola-Lahti ja E18 vyöhykkeet yhdessä Lappeenranta-Imatra alueen kanssa palvelevat niin naapurialueille kuin Venäjälle ja Venäjältä suuntautuvaa elinkeinotoimintaa, kuljetuksia ja matkailua. Alue on voimakkaasti sitoutunut vahvistamaan alueen logistiikkaa ja infrastruktuuria niin osaamisen, maankäytön kuin yritysten kehittämisenkin näkökulmasta. Kehityssuunnitelmien olennaisena osana toimivat alueella käynnissä olevat väylähankkeet; rautatieyhteyksien (Satamat-Kouvola-Vainikkala/Imatra) sekä valtateiden VT6 ja E18 parantamiset.
Alueen logistiikkakeskittymät tuovat oman osaamisensa alueen palveluntarjontaan. Logistiikkakeskittymät lisäävät kilpailukykyä HaminaKotka sataman toimitusreittien osalta, alueen kuivasatamien kautta sekä valtakunnallisten tavaravirtojen saralla kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä. VR:n Koulutuskeskuksen, joka vastaa rautatiealan ammatillisesta perus- ja täydennyskoulutuksesta Suomessa, siirtyminen Kouvolaan, sekä Venäjälle suuntautuvat vaunuliikenteen keskittäminen Kouvolan alueelle lisäävät alueen vahvaa roolia rautatielogistiikan osaajana.
Etelä-Karjala vahvistaa alueen logistista profiilia vahvan sisävesiosaamisensa sekä tehokkaan rajatoimintansa ansiosta. Yhdessä satamat, sisävesiliikenne, logistiikkakeskittymät sekä rajanylitys luovat Kaakkois-Suomesta ainutlaatuisen logistiikkamaakuntakeskittymän. Tämän selonteon tarkoitus on luoda tiivistetty katsaus Kaakkois-Suomen logistisista erityisominaisuuksista sekä valottaa alueen logistiikkaosaamista sekä infrastruktuuria.