The purpose of this study was to document the current preoperative and postoperative physiotherapy conducted in Satakunnan Keskussairaala and to find out what the evidence-based knowledge is in regards to the preoperative- and acute (hospital phase) postoperative physiotherapy for patients undergoing a total knee replacement operation. This case study consisted of literature search from relevant databases and analysis of the observations conducted at the hospital. At the hospital the physiotherapy of fourteen primary total knee replacement patients were observed. Four patients were in the preoperative stage and ten patients were in the postoperative stage. Exploratory analysis was used to interpret the data collected. According to the literature search there is currently no evidence to support a six to eight weeks preoperative training regime when it comes to enhancing range of motion, walking speed and muscle strength. Pre-operative education does not seem to help improve levels of pain or function either. Nor does it help on decreasing the days spent at the hospital post surgery. Preoperative education has however moderate beneficial effect on decreasing preoperative anxiety. Early mobilization post surgery seems to have a beneficial effect on recovery post operation. There is also a general agreement that it is important to start training both in bed and out of bed as early as possible. Several studies support the notion that there is a need for a clear and concise clinical pathway describing the physiotherapy process in the acute hospital phase. The benefit of such a pathway might be a shorter hospital stay and hence a decrease in the amount of money cumulated by each patient. The preoperative policlinic visit included assessment of the patient’s current condition, patient education and patient information and sharing. Postoperative physiotherapy included gait training as well as therapeutic exercises.
- - - - -
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä näyttöön perustuvaa tietoa on pre- ja postoperatiivisesta fysioterapiasta potilailla, joille on tehty totaalipolviproteesileikkaus. Toisena tarkoituksena oli dokumentoida pre- ja postoperatiivista fysioterapiaa Satakunnan keskussairaalassa. Tämä tapaustutkimus koostui kirjallisten lähteiden etsinnästä relevanteista tietokannoista sekä sairaalassa tehtyjen havainnointien analysoinnista. Lähteinä käytettiin neljää systemaattista kirjallisuuskatsausta sekä yhtätoista satunnaisesti kontrolloitua kokeellista tutkimusta. Sairaalassa observoitiin neljäntoista totaalipolviproteesipotilaan fysioterapiaa. Potilaista neljä oli pretoperatiivisessa vaiheessa ja kymmenen postoperatiivisessa vaiheessa. Tulokset tulkittiin asiaa selvittävän analyysin avulla. Kirjallisen tutkimuksen mukaan kuudesta kahdeksan viikon preoperatiivisella harjoittelutavalla ei ole vaikutusta liikerataan, kävelyn nopeuteen tai lihasvoimaan. Preoperatiivinen ohjaus ei myöskää auta vähentämään muutoksia kivun määrässä. Vähennä myöskään sairaalassa vietettyjen päivien määrää postoperatiivisessa hoidossa. Preoperatiivisella ohjauksella on kuitenkin hyödyllinen vaikutus sen laskiessa preoperatiivistä ahdistusta. Aikaisella mobilisaatiolla postoperatiivisessa hoidossa on hyödyllinen vaikutus palautumiseen postoperatiivisessa hoidossa. Yleisessä käytännössä on tärkeää aloittaa polven liikeharjoittelut sängyssä ja sängyn ulkopuolella niin pian kuin on mahdollista operaation jälkeen. Moni tutkimus tukee käsitystä jossa on tarve selkeälle ja ytimekkäälle fysioterapian hoitotyön prosessille akuutissa sairaala vaiheessa. Fysioterapian hoidon hyödyt saattavat lyhentää sairaalassa olo aikaa ja näin ollen vähentää sairaala maksujen määrää per potilas. Preoperatiivista fysioterapiaa annettiin poliklinikkakäynnillä. Käynti koostui potilaan nykytilan kartoituksesta ja potilasohjauksesta. Postoperatiivinen fysioterapia sisälsi potilaan ohjausta ja terapeuttista harjoittelua.
