Suomalaisten rantauimakoulujen laatu- ja turvallisuuskartoitus
Nieminen, Niko; Wiberg, Max (2014)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Nieminen, Niko
Wiberg, Max
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403062881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403062881
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tutkimuksemme tarkoituksena oli kartoittaa Suomalaisten rantauimakoulujen turvallisuutta ja laatua. Aihetta on tutkittu vähän joten tutkimuksen suunnittelun pohjana ovat keskustelut ja niistä tehdyt johtopäätökset yhteistyössä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kanssa (SUH). Tämän pohjalta asetimme tutkimuskysymyksemme: 1. Mikä on tärkeää turvallisessa ja laadukkaassa rantauimakoulussa? 2. Mitä turvallisuus rutiineja rantauimakoulussa on käytössä? 3. Miten työnantajan ja vastaavan uimaopettajan vuorovaikutus toimii? Tavoitteenamme oli löytää hyviä ideoita ja toimintamalleja sekä saada kokonaiskuva siitä kuinka hyvin ohjeita ja suosituksia noudatetaan Suomalaisissa rantauimakouluissa. Olemme verranneet tuloksia Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton sekä viranomaisten suosituksiin ja ohjeisiin. Käytimme kvantitatiivista (määrällistä) survey-tutkimusta jossa lähetimme kyselylomakkeen 70 rantauimakoulun vastaavalle uimaopettajalle ympäri Suomea. Turvallisuutta ja laatua laajasti kartoittava kyselylomake oli laadittu yhteistyössä SUH:n kanssa. Kyselylomake lähetettiin sähköpostitse saatekirjeen kanssa. Kysely toteutettiin verkkokyselynä ja käyttökelpoiset, 31 täytettyä lomaketta, vastaanotimme syyskuun alussa 2013. Lomakkeessa oli sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä, jotka analysoimme Excel- taulukkolaskentaohjelmalla ja kvalitatiivisin menetelmin. Ottaen huomioon otoksen vähäisen määrän, tuloksista löytyi mielenkiintoisia, mutta huolestuttavia vastauksia. Tuloksien perusteella on rantauimakouluja, joissa ei lainkaan noudateta asiaan kuuluvia säädöksiä. Myös SUH:n suositusten ja viranomaisohjeiden noudattaminen oli puutteellista. Vastauksissa merkittävimmäksi muuttujaksi osoittautui vastaajien työkokemus uimaopettajana rantauimakouluissa. Tuloksista voitiin havaita, että kokeneemmat vastaavat uimaopettajat (58 %) ottavat turvallisuuteen ja laatuun liittyvät kysymykset paremmin huomioon. Tätä emme kuitenkaan voi todeta varmuudella, koska emme käyttäneet tilastollista ohjelmaa analyysivaiheessa ja otoksen (n=31) määrä oli niin pieni. Tutkimustuloksia voisi tulevaisuudessa hyödyntää SUH:n kehittämistyössä ja rantauimakoulujen laatua ja turvallisuutta tulisi mielestämme seurata ja tutkia enemmän tulevaisuudessa.
Tutkimuksemme tarkoituksena oli kartoittaa Suomalaisten rantauimakoulujen turvallisuutta ja laatua. Aihetta on tutkittu vähän joten tutkimuksen suunnittelun pohjana ovat keskustelut ja niistä tehdyt johtopäätökset yhteistyössä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kanssa (SUH). Tämän pohjalta asetimme tutkimuskysymyksemme: 1. Mikä on tärkeää turvallisessa ja laadukkaassa rantauimakoulussa? 2. Mitä turvallisuus rutiineja rantauimakoulussa on käytössä? 3. Miten työnantajan ja vastaavan uimaopettajan vuorovaikutus toimii? Tavoitteenamme oli löytää hyviä ideoita ja toimintamalleja sekä saada kokonaiskuva siitä kuinka hyvin ohjeita ja suosituksia noudatetaan Suomalaisissa rantauimakouluissa. Olemme verranneet tuloksia Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton sekä viranomaisten suosituksiin ja ohjeisiin. Käytimme kvantitatiivista (määrällistä) survey-tutkimusta jossa lähetimme kyselylomakkeen 70 rantauimakoulun vastaavalle uimaopettajalle ympäri Suomea. Turvallisuutta ja laatua laajasti kartoittava kyselylomake oli laadittu yhteistyössä SUH:n kanssa. Kyselylomake lähetettiin sähköpostitse saatekirjeen kanssa. Kysely toteutettiin verkkokyselynä ja käyttökelpoiset, 31 täytettyä lomaketta, vastaanotimme syyskuun alussa 2013. Lomakkeessa oli sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä, jotka analysoimme Excel- taulukkolaskentaohjelmalla ja kvalitatiivisin menetelmin. Ottaen huomioon otoksen vähäisen määrän, tuloksista löytyi mielenkiintoisia, mutta huolestuttavia vastauksia. Tuloksien perusteella on rantauimakouluja, joissa ei lainkaan noudateta asiaan kuuluvia säädöksiä. Myös SUH:n suositusten ja viranomaisohjeiden noudattaminen oli puutteellista. Vastauksissa merkittävimmäksi muuttujaksi osoittautui vastaajien työkokemus uimaopettajana rantauimakouluissa. Tuloksista voitiin havaita, että kokeneemmat vastaavat uimaopettajat (58 %) ottavat turvallisuuteen ja laatuun liittyvät kysymykset paremmin huomioon. Tätä emme kuitenkaan voi todeta varmuudella, koska emme käyttäneet tilastollista ohjelmaa analyysivaiheessa ja otoksen (n=31) määrä oli niin pieni. Tutkimustuloksia voisi tulevaisuudessa hyödyntää SUH:n kehittämistyössä ja rantauimakoulujen laatua ja turvallisuutta tulisi mielestämme seurata ja tutkia enemmän tulevaisuudessa.