Leikki-ikäinen lapsi terveyskeskuksessa
Viheriäkoski, Tytti; Vatanen, Jenni (2014)
Viheriäkoski, Tytti
Vatanen, Jenni
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403072930
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403072930
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata 1–7-vuotiaiden lasten vanhempien kokemuksia sairaan lapsen kanssa terveyskeskuksen sairaanhoitajan vastaanotolla käymisestä. Tavoitteena on antaa vanhemmille mahdollisuus kertoa rehellisesti mielipiteensä sairaanhoitajan vastaanotolla käymisestä
terveyskeskuksessa. Lisäksi terveyskeskukset voivat käyttää saatua tietoa omien palveluidensa parantamiseksi.
Opinnäytetyön viitekehys koostettiin perhehoitotyön näkökulmasta. Tässä opinnäytetyössä sisällytämme perhehoitotyön kuuluvaksi niin sairaanhoitajan vastaanotolle kuin mahdolliseen lapsen sairaalassa viettämään aikaansa.
Pohjana viitekehykselle ja kyselylle on muutama hoitotyön periaate sekä muutamia mielestämme tärkeitä osa-alueita pohjoismaisista Nobab-ohjeista. Ohjeet on kehitetty yhteistyössä lasten vanhempien kanssa.
Opinnäytetyö sai alkunsa kiinnostuksesta sekä lasten ja nuorten hoitotyöhön että akuuttiin hoitotyöhön. Opinnäytetyöllä ei ole toimeksiantajaa.
Teimme kyselylomakkeen internetiin, jossa 1–7-vuotiaiden lasten vanhemmat pystyivät vastaamaan kysymyksiin nimettömänä. Kyselyymme saimme 24 vastausta. Kysely oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineiston analysoimiseksi käytimme sisällön analyysia. Kyselyn vastaajista suuri
osa oli tyytyväisiä saamaansa vastaanottoon ja huomiointiin, niin lapseen kuin vanhempiin. Perhekeskeisyys, turvallisuus, yksilöllisyys ja jatkuvuus oli suurimman osan mielestä otettu vähintäänkin riittävästi huomioon. Muutamat vastaajista olivat kokeneet huonoa ja välinpitämätöntä kohtelua.
Kyselyn perusteella suurin osa vastaajista on tyytyväisiä terveyskeskuksen sairaanhoitajan vastaanottoon ja aikoo käyttää sitä uudelleen. Kehitysehdotuksena
voisi olla sairaanhoitajien parempi kouluttaminen lapsipotilaita kohtaamaan. Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa samankaltaisen kyselyn yli 7-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen.
terveyskeskuksessa. Lisäksi terveyskeskukset voivat käyttää saatua tietoa omien palveluidensa parantamiseksi.
Opinnäytetyön viitekehys koostettiin perhehoitotyön näkökulmasta. Tässä opinnäytetyössä sisällytämme perhehoitotyön kuuluvaksi niin sairaanhoitajan vastaanotolle kuin mahdolliseen lapsen sairaalassa viettämään aikaansa.
Pohjana viitekehykselle ja kyselylle on muutama hoitotyön periaate sekä muutamia mielestämme tärkeitä osa-alueita pohjoismaisista Nobab-ohjeista. Ohjeet on kehitetty yhteistyössä lasten vanhempien kanssa.
Opinnäytetyö sai alkunsa kiinnostuksesta sekä lasten ja nuorten hoitotyöhön että akuuttiin hoitotyöhön. Opinnäytetyöllä ei ole toimeksiantajaa.
Teimme kyselylomakkeen internetiin, jossa 1–7-vuotiaiden lasten vanhemmat pystyivät vastaamaan kysymyksiin nimettömänä. Kyselyymme saimme 24 vastausta. Kysely oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineiston analysoimiseksi käytimme sisällön analyysia. Kyselyn vastaajista suuri
osa oli tyytyväisiä saamaansa vastaanottoon ja huomiointiin, niin lapseen kuin vanhempiin. Perhekeskeisyys, turvallisuus, yksilöllisyys ja jatkuvuus oli suurimman osan mielestä otettu vähintäänkin riittävästi huomioon. Muutamat vastaajista olivat kokeneet huonoa ja välinpitämätöntä kohtelua.
Kyselyn perusteella suurin osa vastaajista on tyytyväisiä terveyskeskuksen sairaanhoitajan vastaanottoon ja aikoo käyttää sitä uudelleen. Kehitysehdotuksena
voisi olla sairaanhoitajien parempi kouluttaminen lapsipotilaita kohtaamaan. Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa samankaltaisen kyselyn yli 7-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen.