Lähijohtajien näkemyksiä muutosjohtamisesta työhyvinvoinnin edistäjänä Helsingin kaupungin terveysasemilla
Pitkänen, Marianne (2014)
Pitkänen, Marianne
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403313719
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403313719
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Helsingin kaupungin terveysasemilla toimivien avoterveydenhuollon hoitohenkilökunnan lähijohtajien näkemyksiä muutosjohtamisesta työhyvinvoinnin edistäjänä. Vastauksia etsittiin neljään tutkimustehtävään: 1) Mitä muutosjohtaminen tarkoittaa lähijohtajan työssä? 2) Miten muutosjohtaminen edistää tai heikentää työntekijöiden työhyvinvointia lähijohtajien näkemysten mukaan? 3) Miten lähijohtajat edistävät työhyvinvointia muutostilanteissa? 4) Millaisia muutosjohtamisen kehittämistarpeita lähijohtajilla on henkilökunnan työhyvinvoinnin edistämiseksi? Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui yhdeksän lähijohtajaa Helsingin kaupungin terveysasemilta. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen.
Opinnäytetyön keskeisiksi tuloksiksi muutosjohtamisessa työhyvinvoinnin edistäjänä muodostuivat työntekijöiden voimavarojen tukeminen ja vaikutusmahdollisuuksien luominen, henkilökunnan osaamisen kehittäminen, lähijohtajien kontaktien ja kollegaverkoston kehittäminen sekä tiedon jakaminen ja kommunikoiminen. Kaikkein tärkeimmäksi nähtiin työntekijöiden voimavarojen tukeminen ja vaikutusmahdollisuuksien luominen. Haastateltavien mukaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisellä, erityisesti organisaation muutosten suunnitteluvaiheessa, voidaan edistää työhyvinvointia muutosjohtamista hyödyntäen. Henkilökunnan osaamisen kehittämistä pidettiin oleellisena muutosjohtamisen työhyvinvoinnin edistäjänä, ja koulutus koettiin tärkeäksi muutostilanteissa. Lähijohtajien kontaktien ja kollegaverkoston kehittäminen nähtiin merkitykselliseksi muutosjohtamisen tukitoiminnaksi, jonka katsottiin lisäksi edistävän hiljaisen tiedon hankintaa. Muutosjohtamiseen yhdistettiin vahvasti myös tiedon jakaminen ja kommunikoiminen työhyvinvoinnin edistäjänä.
Opinnäytetyön haastattelujen tuottamien tulosten pohjalta luotiin kehittämissuunnitelma Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston avoterveydenhuollon terveysasemia varten. Tuloksiin pohjautuen kehittämissuunnitelmassa korostuu työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, henkilökunnan osaamisen kehittäminen sekä lähijohtajien kontaktien ja kollegaverkoston kehittäminen.
Opinnäytetyön keskeisiksi tuloksiksi muutosjohtamisessa työhyvinvoinnin edistäjänä muodostuivat työntekijöiden voimavarojen tukeminen ja vaikutusmahdollisuuksien luominen, henkilökunnan osaamisen kehittäminen, lähijohtajien kontaktien ja kollegaverkoston kehittäminen sekä tiedon jakaminen ja kommunikoiminen. Kaikkein tärkeimmäksi nähtiin työntekijöiden voimavarojen tukeminen ja vaikutusmahdollisuuksien luominen. Haastateltavien mukaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisellä, erityisesti organisaation muutosten suunnitteluvaiheessa, voidaan edistää työhyvinvointia muutosjohtamista hyödyntäen. Henkilökunnan osaamisen kehittämistä pidettiin oleellisena muutosjohtamisen työhyvinvoinnin edistäjänä, ja koulutus koettiin tärkeäksi muutostilanteissa. Lähijohtajien kontaktien ja kollegaverkoston kehittäminen nähtiin merkitykselliseksi muutosjohtamisen tukitoiminnaksi, jonka katsottiin lisäksi edistävän hiljaisen tiedon hankintaa. Muutosjohtamiseen yhdistettiin vahvasti myös tiedon jakaminen ja kommunikoiminen työhyvinvoinnin edistäjänä.
Opinnäytetyön haastattelujen tuottamien tulosten pohjalta luotiin kehittämissuunnitelma Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston avoterveydenhuollon terveysasemia varten. Tuloksiin pohjautuen kehittämissuunnitelmassa korostuu työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, henkilökunnan osaamisen kehittäminen sekä lähijohtajien kontaktien ja kollegaverkoston kehittäminen.