SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY NUORISOPALOKUNTATOIMINNALLA - YLI HYVÄ JUTTU -TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI
Kellosaari, Tapani (2014)
Kellosaari, Tapani
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404244834
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404244834
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni taustalla oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekeillä oleva laaja tutkimus, jossa tavoitteena oli kartoittaa Yli Hyvä Juttu -toimintamallin merkityksiä, mahdollisuuksia ja esteitä kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. YHJ on toimintamalli, jonka avulla sopimuspalokunnat ja VPK:t tarjoavat yhteistyössä sosiaali-, sivistys- ja nuorisotoimen kanssa lapsille ja nuorille edullisen ja toiminnallisen nuorisopalokuntaharrastuksen. Oman tutkimuksen tavoitteena oli arvioida toimintamallin soveltuvuutta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten elämään. Tutkimukseni rajoittui paikallistutkimukseen Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueilla.
Teoreettinen viitekehys muodostui syrjäytymisen, harrastustoiminnan ja palokuntatoiminnan aihepiireistä. Tutkimusaineisto kerättiin kahdella eri ryhmähaastattelulla. Lisäksi aineiston tukena oli ennen haastatteluja tehty kyselytutkimus paikallisten VPK-toimijoiden edustajille. Kyselyaineiston tuloksia hyödynnettiin avovastausten osalta. Koko aineisto analysoitiin ymmärtävällä tutkimusotteella.
Palokuntanuorisotyöllä koettiin olevan tärkeä rooli lapsen ja nuoren yhteiskuntaan sopeuttamisessa. Toimintamallin mukaisella toiminnalla, jossa opitaan hyödyllisiä arjen turvallisuustaitoja sekä opitaan toimimaan ryhmässä, nähtiin olevan selvä yhteis-kunnallinen vaikutus. Nuorisopalokunnan toimintaympäristö ja arvomaailma koettiin olevan tukemassa syrjäytymisvaarassa olevan henkilön kasvua ja kehitystä. Säännöllinen ja edullinen nuorisopalokuntaharrastus, jossa on selkeät säännöt sekä turvallinen vastuuhenkilö, on ollut vaikuttamassa elämänhallintaan ja parhaimmillaan se on tukenut vanhempien kasvatustyötä.
Tutkitun tiedon perusteella nuorisopalokunta koettiin olevan sopiva harrastus erityisesti syrjäytymisvaarassa elävälle lapselle ja nuorelle. Tulokset osoittivat, että sopimuspalokunnat voivat auttaa kiinnittymään sosiaaliseen verkostoon. Saatujen tulosten perusteella huomattiin, että toimintamallin toteuttaminen vaatii kuitenkin saumatonta yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa, jotta toimintamalli tulisi kaikille tutuksi ja sitä kautta saataisiin ohjattua lisää henkilöitä nuorisopalokuntaharrastuksen pariin.
Teoreettinen viitekehys muodostui syrjäytymisen, harrastustoiminnan ja palokuntatoiminnan aihepiireistä. Tutkimusaineisto kerättiin kahdella eri ryhmähaastattelulla. Lisäksi aineiston tukena oli ennen haastatteluja tehty kyselytutkimus paikallisten VPK-toimijoiden edustajille. Kyselyaineiston tuloksia hyödynnettiin avovastausten osalta. Koko aineisto analysoitiin ymmärtävällä tutkimusotteella.
Palokuntanuorisotyöllä koettiin olevan tärkeä rooli lapsen ja nuoren yhteiskuntaan sopeuttamisessa. Toimintamallin mukaisella toiminnalla, jossa opitaan hyödyllisiä arjen turvallisuustaitoja sekä opitaan toimimaan ryhmässä, nähtiin olevan selvä yhteis-kunnallinen vaikutus. Nuorisopalokunnan toimintaympäristö ja arvomaailma koettiin olevan tukemassa syrjäytymisvaarassa olevan henkilön kasvua ja kehitystä. Säännöllinen ja edullinen nuorisopalokuntaharrastus, jossa on selkeät säännöt sekä turvallinen vastuuhenkilö, on ollut vaikuttamassa elämänhallintaan ja parhaimmillaan se on tukenut vanhempien kasvatustyötä.
Tutkitun tiedon perusteella nuorisopalokunta koettiin olevan sopiva harrastus erityisesti syrjäytymisvaarassa elävälle lapselle ja nuorelle. Tulokset osoittivat, että sopimuspalokunnat voivat auttaa kiinnittymään sosiaaliseen verkostoon. Saatujen tulosten perusteella huomattiin, että toimintamallin toteuttaminen vaatii kuitenkin saumatonta yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa, jotta toimintamalli tulisi kaikille tutuksi ja sitä kautta saataisiin ohjattua lisää henkilöitä nuorisopalokuntaharrastuksen pariin.