Korjaushankkeen tavoitearvion kehittäminen
Setälä, Viktor (2014)
Setälä, Viktor
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405076374
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405076374
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tarkoituksena oli parantaa Helsingin Kaupungin rakentamispalvelu Staran Rakennusprojektit -osaston hankekustannuslaskentaa kehittämällä tavoitearviolaskentaa ja siihen liittyviä kustannuslaskentaprosesseja.
Työssä selvitettiin Staran vallitsevia kustannuslaskennan toimintatapoja ja alan kirjallisuutta hyödyntäen tehtiin kehitysehdotuksia havaittujen heikkouksien korjaamiseksi. Tutkittiin myös Staran päättyneiden hankkeiden raportteja ja tavoitearvioita. Näistä pyrittiin etsimään mahdollisia toistuvia ongelmakohtia, joita kehittämällä kustannus- ja tavoitearvioiden tarkkuus paranisi ja tuottavuus kasvaisi.
Tutkimuksissa havaittiin, että Staran suurimmat kustannuslaskentaan liittyvät ongelmat ovat seurausta epätarkasta tuotannon kustannusten kohdistamisesta, eli litteroinnista. Heikko kustannusten kohdistus heijastuu jälkilaskentamateriaalin laatuun sekä tulevien kustannus- ja tavoitearvioiden tarkkuuteen. Tutkimuksissa ilmeni myös, että eri osastojen välisessä kommunikaatiossa on parannettavaa. Erityisesti tuotanto- ja laskentaosaston yhteistyötä tulisi tiivistää kustannuslaskennan kehittämiseksi.
Tutkituista hankkeista havaittiin ongelmia työmaatekniikan kustannuslaskennassa. Monesti työmaatekniikan nimikkeiden hinnat oli puutteellisesti määritelty kustannus- ja tavoitearvioissa, mikä hankaloittaa kustannusten seurattavuutta sekä tavoitteessa pysymistä. Tuotannon edustajien osallistaminen kustannusarvion laadintaan voisi vähentää epätarkkuuksia kustannuslaskennassa.
Työn tuloksista saadaan suoria kehitysehdotuksia kustannuslaskentaprosessin tehostamiseen sekä työn tulosten perusteella voidaan johtaa jatkotutkimuksia koskien esimerkiksi kustannusarviovaiheen työnsuunnittelun vaikutuksia tavoitearvion tarkkuuteen ja koko hankkeen onnistumiseen. Työtä voidaan myös käyttää kevyenä tietopakettina hankekustannuslaskentaan ja Talo 80 -järjestelmään.
Työssä selvitettiin Staran vallitsevia kustannuslaskennan toimintatapoja ja alan kirjallisuutta hyödyntäen tehtiin kehitysehdotuksia havaittujen heikkouksien korjaamiseksi. Tutkittiin myös Staran päättyneiden hankkeiden raportteja ja tavoitearvioita. Näistä pyrittiin etsimään mahdollisia toistuvia ongelmakohtia, joita kehittämällä kustannus- ja tavoitearvioiden tarkkuus paranisi ja tuottavuus kasvaisi.
Tutkimuksissa havaittiin, että Staran suurimmat kustannuslaskentaan liittyvät ongelmat ovat seurausta epätarkasta tuotannon kustannusten kohdistamisesta, eli litteroinnista. Heikko kustannusten kohdistus heijastuu jälkilaskentamateriaalin laatuun sekä tulevien kustannus- ja tavoitearvioiden tarkkuuteen. Tutkimuksissa ilmeni myös, että eri osastojen välisessä kommunikaatiossa on parannettavaa. Erityisesti tuotanto- ja laskentaosaston yhteistyötä tulisi tiivistää kustannuslaskennan kehittämiseksi.
Tutkituista hankkeista havaittiin ongelmia työmaatekniikan kustannuslaskennassa. Monesti työmaatekniikan nimikkeiden hinnat oli puutteellisesti määritelty kustannus- ja tavoitearvioissa, mikä hankaloittaa kustannusten seurattavuutta sekä tavoitteessa pysymistä. Tuotannon edustajien osallistaminen kustannusarvion laadintaan voisi vähentää epätarkkuuksia kustannuslaskennassa.
Työn tuloksista saadaan suoria kehitysehdotuksia kustannuslaskentaprosessin tehostamiseen sekä työn tulosten perusteella voidaan johtaa jatkotutkimuksia koskien esimerkiksi kustannusarviovaiheen työnsuunnittelun vaikutuksia tavoitearvion tarkkuuteen ja koko hankkeen onnistumiseen. Työtä voidaan myös käyttää kevyenä tietopakettina hankekustannuslaskentaan ja Talo 80 -järjestelmään.