Immunohistokemiallisen värjäyksen optimointi Merkelinsolukarsinoomalle ja T-lymfosyyttien laskeminen ImmunoRatio-ohjelman avulla
Laasanen, Pirjo (2014)
Laasanen, Pirjo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405157975
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405157975
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli optimoida immunohistokemiallinen värjäys merke-linsolukarsinoomanäytteille ja laskea kasvainkudoksessa olevat T-solut. Värjäys tehtiin tuplavärjäyksenä, jossa ensin värjättiin T-solut käyttäen entsymaattista leimaa ja DAB-värjäystä. Tämän jälkeen näytteistä värjättiin kasvainkudos käyttäen fluoresoivaa leimaa. Näytteistä oli tarkoitus laskea kasvainkudokseen infiltroituneet T-solut käyttäen laskennassa apuna virtuaalimikroskopiaa ja immunoratio-ohjelmaa. Ohjelman avulla värjätyltä lasilta skannataan ensin valomikroskooppikuva T-soluista ja sen jälkeen fluoresenssikuva kasvainkudoksesta. Ohjelma asettaa kuvat päällekkäin ja pystyy laskemaan T-solut kasvainkudoksen alueelta.
Tutkimuksissa on osoitettu kasvainkudokseen infiltroituneiden T-solujen (TILs eli tumor infiltrating lymphocytes) määrällä olevan yhteyttä Merkelinsolukarsinooman suotuisampaan ennusteeseen. Opinnäytetyön tuloksena haluttiin saada TIL-solujen laskemiseen automatisoitu työtapa vertailukelpoisten tulosten aikaansaamiseksi ja työn nopeuttamiseksi.
Työ tehtiin Biomedicumissa syöpätautien tutkimusyksikössä. Värjäyksen optimoinnissa käytettiin 3 Merkelinsolukarsinooman kudosleikettä. Näytteille tehtiin immunohistokemiallisia värjäyksiä vaihdellen vasta-aineita ja niiden pitoisuuksia sekä inkubaatioaikoja. Optimoinnissa haettiin parasta mahdollista värjäystulosta, jotta kuvia voitaisiin käsitellä virtuaalimikroskoopilla.
Työn aikana tuli ilmi, että merkelinsolukarsinoomalle ei onnistuttu tekemään sellaista vär-jäystä, että kuvia olisi voitu tulkita virtuaalimikroskoopilla. T-solut värjäytyivät hyvin, mutta kasvainkudoksen fluoresenssisignaali ei tullut tarpeeksi voimakkaaksi. Lisäksi näytteiden tausta värjäytyi voimakkaasti. Taustan fluoresenssia onnistuttiin hieman vähentämään käsittelemällä kudosta glysiinissä ja ammoniumkloridissa. Se ei kuitenkaan poistanut ongelmaa kasvainkudoksen liian heikosta fluoresenssisignaalista. Glysiini ja ammoniumkloridikäsittely otettiin käyttöön toisessa opinnäytetyössä, jossa tehtiin vastaavaa optimointia GIST-näytteillä. Työn perusteella merkelinsolukarsinoomanäytteitä ei saatu värjäytymään niin, että niiden automaattinen laskenta olisi mahdollista.
Tutkimuksissa on osoitettu kasvainkudokseen infiltroituneiden T-solujen (TILs eli tumor infiltrating lymphocytes) määrällä olevan yhteyttä Merkelinsolukarsinooman suotuisampaan ennusteeseen. Opinnäytetyön tuloksena haluttiin saada TIL-solujen laskemiseen automatisoitu työtapa vertailukelpoisten tulosten aikaansaamiseksi ja työn nopeuttamiseksi.
Työ tehtiin Biomedicumissa syöpätautien tutkimusyksikössä. Värjäyksen optimoinnissa käytettiin 3 Merkelinsolukarsinooman kudosleikettä. Näytteille tehtiin immunohistokemiallisia värjäyksiä vaihdellen vasta-aineita ja niiden pitoisuuksia sekä inkubaatioaikoja. Optimoinnissa haettiin parasta mahdollista värjäystulosta, jotta kuvia voitaisiin käsitellä virtuaalimikroskoopilla.
Työn aikana tuli ilmi, että merkelinsolukarsinoomalle ei onnistuttu tekemään sellaista vär-jäystä, että kuvia olisi voitu tulkita virtuaalimikroskoopilla. T-solut värjäytyivät hyvin, mutta kasvainkudoksen fluoresenssisignaali ei tullut tarpeeksi voimakkaaksi. Lisäksi näytteiden tausta värjäytyi voimakkaasti. Taustan fluoresenssia onnistuttiin hieman vähentämään käsittelemällä kudosta glysiinissä ja ammoniumkloridissa. Se ei kuitenkaan poistanut ongelmaa kasvainkudoksen liian heikosta fluoresenssisignaalista. Glysiini ja ammoniumkloridikäsittely otettiin käyttöön toisessa opinnäytetyössä, jossa tehtiin vastaavaa optimointia GIST-näytteillä. Työn perusteella merkelinsolukarsinoomanäytteitä ei saatu värjäytymään niin, että niiden automaattinen laskenta olisi mahdollista.