Lämmöntuotantolaitoksen muutos maalämpöjärjestelmäksi asuinrakennuksessa ja julkisessa rakennuksessa
Hakala, Toni (2014)
Hakala, Toni
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405127329
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405127329
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä vertailua asuinrakennuksen sekä julkisen rakennuksen nykyisen lämmöntuotantotavan ja maalämpöjärjestelmän välillä. Työn toimeksiantajana toimi Insinööri Studio Oy. Tarkoituksena oli selvittää, mitä maalämpöön siirtymiseen vaaditaan, mitkä maalämmön vaikutukset ovat nykyiseen lämmitysjärjestelmään, minkälaisia säästöjä maalämmöllä saavutetaan ja mitkä sen ympäristövaikutukset ovat nykyiseen lämmöntuotantotapaan verrattuna. Kohderakennuksina olivat asuinrivitalo, asuinkerrostalo sekä koulurakennus. Kaikki rakennukset sijaitsevat Etelä-Kymenlaaksossa.
Kohteista selvitettiin rakennuksen lämmityksen huipputehontarpeet nykyisen lämmitysenergian kulutuksen perusteella. Nibe VPDIM –valintaohjelman avulla kohteisiin valittiin sopivat maalämpöpumput ja CADS-suunnitteluohjelman avulla tarkistettiin nykyisten lämmönluovuttimien tehojen riittävyys matalammille mitoituslämpötiloille tekemällä pistokokeita. Lämpökaivojen määrät ja pituudet saatiin selvitettyä lämmitysenergiantarpeen avulla. Lämpökaivojen poraamiselle ei löytynyt estettä missään kohteessa.
Kohteiden maalämpöjärjestelmillä saavutetaan noin 50-60 prosentin säästöt vuotuisissa lämmitysenergiakustannuksissa nykyiseen lämmitysjärjestelmään verrattuna. Osatehomitoitetulla maalämpöpumpulla pystytään kattamaan rakennuksen lämmitysenergian tarve lähes 100-prosenttisesti. Maalämpöjärjestel- män takaisinmaksuaika riippuu nykyisestä lämmöntuotantotavasta. Tutkittavissa kohteissa takaisinmaksuaika vaihtelee tulosten perusteella 6 ja 9 vuoden välillä. Maalämpöjärjestelmä on myös ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin fossiiliset polttoaineet, mutta yhteistuotannon kaukolämpö on primäärienergialla mitattuna kaikista ympäristöystävällisin. CO2-päästöt ovat maalämmöllä huomattavasti matalammat kuin esimerkiksi öljylämmityksessä. Myös primäärienergian määrä maalämmityksessä on alhainen fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun lämmitysenergiaan verrattuna.
Kohteista selvitettiin rakennuksen lämmityksen huipputehontarpeet nykyisen lämmitysenergian kulutuksen perusteella. Nibe VPDIM –valintaohjelman avulla kohteisiin valittiin sopivat maalämpöpumput ja CADS-suunnitteluohjelman avulla tarkistettiin nykyisten lämmönluovuttimien tehojen riittävyys matalammille mitoituslämpötiloille tekemällä pistokokeita. Lämpökaivojen määrät ja pituudet saatiin selvitettyä lämmitysenergiantarpeen avulla. Lämpökaivojen poraamiselle ei löytynyt estettä missään kohteessa.
Kohteiden maalämpöjärjestelmillä saavutetaan noin 50-60 prosentin säästöt vuotuisissa lämmitysenergiakustannuksissa nykyiseen lämmitysjärjestelmään verrattuna. Osatehomitoitetulla maalämpöpumpulla pystytään kattamaan rakennuksen lämmitysenergian tarve lähes 100-prosenttisesti. Maalämpöjärjestel- män takaisinmaksuaika riippuu nykyisestä lämmöntuotantotavasta. Tutkittavissa kohteissa takaisinmaksuaika vaihtelee tulosten perusteella 6 ja 9 vuoden välillä. Maalämpöjärjestelmä on myös ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin fossiiliset polttoaineet, mutta yhteistuotannon kaukolämpö on primäärienergialla mitattuna kaikista ympäristöystävällisin. CO2-päästöt ovat maalämmöllä huomattavasti matalammat kuin esimerkiksi öljylämmityksessä. Myös primäärienergian määrä maalämmityksessä on alhainen fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun lämmitysenergiaan verrattuna.